Lyötynä on hyvä.
Hetki viivästyvä
uhkaa viime voimat masentaa.
Kaikk’ on rikki, jolla
äsken vielä olla
saattoi arvovaltaa oikeaa.
Usko lyötiin lakoon,
Toivo kärkäs pakoon
pahan näköä jo säikähtäin.
Järkkyy taivaan pielet,
joukot rienakielet
riehuu pyhätöitä hävittäin.
Vielä koittakaamme.
Avuks kutsukaamme
ahdistettuin turva, Rakkaus.
Rakkauden mahti,
anna uusi tahti,
uusi toivo, uusi uskallus.
Kokoon kaikki hyvä;
hetki viivästyvä
saattaa kaiken, kaiken hajottaa.
Rakkauden henki,
auta taistellenki,
auta joukkoamme hukkuvaa.