Aran haavees aavistanhan sen
ja ma myönnyn: käyköön niin.
Minä hommaan jostain sormuksen
ja me mennään naimisiin.
Me ostamme osakehuoneuston
— ne on halpoja nykyisin.
Näet: etelän puoleen akkuna on,
näet pienen alkoovin.
Ei hätiä mitiä, kunhan vain
minut kyyhkyks kesytät,
me arkeen auomme sunnuntain,
joss’ on ilot hempeät.
Runovärsyjä pannussa paistellaan
ja kahviks keitetään
ja me laakerinlehtiä paiskataan
joka rokkaan kitkerään.
Ja minä olen Eerikka-kuningas,
sinä Kaarinani mun,
minä halailen sun polvias
ja sylihis unohdun.
Oi kotinen kananen kultainen
kuin tahdot, käyköön niin.
Hoi! pappi mustatakkinen!
Me mennään naimisiin.