Oi peippo, helkkyy laulus sun
niin luottavaisna julki,
kautt’ akkunani avatun
se korvihini kulki.
Sull’ onhan kesä autuas
pian vehmahinnaan eessä,
pian aukeaa se vastahas
niin korkeana, seessä.
Sa pieni, osas helppo on
— vain uskoa ja luottaa.
Sa katso: lahjat auringon
jo edessäsi vuottaa.
Sa kiitä osaas, pienoinen.
Pian uskos talven voitti,
sai koivunsilmut lehtehen
ja kentät vihannoitti.