ORVO. Oh! Älä välitä äidistä. Hän pauhaa sekä tuulella että tyynellä.
IRJA. Pitäneekö hän minusta?
ORVO. Muorilla ovat omat oikkunsa. Ennen minä olin aina hänen
silmätikkunaan. Nyt olet sinä.
IRJA. Mutta Tuukka --?
ORVO. Niin, hän on äidin silmäterä. Oletko nähnyt Tuukan koskaan
suuttuvan!
IRJA (säikähtyen). Enkä. Ja koskapa olisinkaan?
ORVO. No, -- sitten äiti pitää suunsa kiinni.
(Äänettömyys).
IRJA. Suuttuuko Tuukka useinkin?
ORVO. Kerran kymmenessä kesässä.
IRJA. Eihän Tuukka vain minulle suuttune?