Mitä ei kuningas saisi aikaan teidän avullanne? Te olette hänelle
armeijoita arvokkaampi. Ja mikä riistäisi teiltä kostonne? Kuningas
itse on sanani vahvistava. (Menee vasemmalle.)
KURKI. Teidän armonne, yksi sana!
GAD. No?
KURKI. Jumala ja kaikki pyhimykset varjelkoot teidän armonne särkemästä
omaa elämäänne ja sitä ylevää kuvaa, jonka olette itsestänne ajan
vaiheisiin piirtäneet.
GAD. Mitä tarkoitat?
KURKI. Tanska pelkää teitä enemmän kuin kaikkia Ruotsin suurmiehiä
yhteensä.
GAD (pilkalla). Erittäinkin on sillä nyt syy pelätä minua.
KURKI. Se tietää, että se on kilvoituksensa voittanut, kun te astutte
sen puolelle. Mutta te olette aina olleet Ruotsin kansan itsenäisyyden
turvana. Te olette sitä johtaneet taisteluun vapauden puolesta. Te
olette sen oikeuksia miehuullisesti puolustaneet...
GAD. Kuinka minut on palkittu?
KURKI. Rakastatteko te maatanne palkan ja suosion vuoksi?
GAD. Tiedä, että minäkin olen ihminen.
KURKI. Jalompi muita. Mutta nyt on teidät noiduttu. Sydämessänne ovat
heränneet itsekkäisyyden ja kostonhimon henget. Paetkaamme, ennenkuin
ne kokonaan valloittavat teidät.
GAD. Ne ovat jo minut valloittaneet. En tahdo nähdä enkä kuulla muuta.
KURKI. Jumala ja kaikki pyhimykset herättäkööt jälleen sielussanne ne
suuret voimat, jotka siinä ennen ovat liikkuneet!
GAD. Ja kadotuksen tulikivikatku tukahduttakoon sinut!
KURKI. Oi ajatelkaa, mitä teette! Suuria ratkaisunhetkiä on elämässä
harvoin. Nyt on teillä sellainen. Ajatelkaa isänmaata! Ajatelkaa
entisyyttänne! Te olette vihan ja kiukun vallassa.
GAD (kiivaasti, jalkaa polkien). Miksi siis vielä kiihoitat minua?
Muista kiusaajistani olen päässyt. Eikö kukaan vapauta minua sinusta,
viimeisestä?
KUNINGAS KRISTIAN (on tullut vasemmalta). Minä vapautan. Hoi! (Pari
aseellista miestä saapuu. Kuningas viittaa Kurkeen.) Tuo mies on elänyt
tarpeeksi. (Aseelliset miehet tarttuvat häneen.)
KURKI (pois vietäessä). Jumalan ja kaikkein pyhimysten nimessä, tohtori
Hemming...
KRISTIAN (ärjäisten). Sulkekaa suu! (Miehet vievät Kuren oikealle.
Kuningas lähestyy Gadia, joka on murtuneena vaipunut läheiselle
tuolille.) Tohtori Hemming! (Tämä nousee äkkiä.) Te olette ihmis-ijän
taistelleet Tanskaa vastaan saamatta palkintoa. Te tahdotte nyt
palvella sitä voittaaksenne, mitä teiltä on riistetty?