Planeettavertauskuvat, niiden sukuperä ja arvo.
Historiallisen tutkimuksen ei ole vielä onnistunut todistaa,
että planeettavertauskuvat olisivat tähän asti kuluneella ajalla
varsinaisesti muuttuneet.
Jos tämä tosiseikka oikein arvattaisiin, huomattaisiin sen olevan
äärettömän suuresta merkityksestä. Sillä me näemme, että muodot
kuolevat, tavat vanhentuvat, kansakunnat häviävät ja sivistykset
loppuvat, ainoastaan Elämä elää edelleen.
Erehdys kuolee hitaasti, mutta lopulta se kuitenkin menehtyy; Totuus
on Fenix-linnun lailla kohoava tuhastakin.
Tästä päätämme, että Elämällä ja Totuudella on yksi ominaisuus
yhteinen: _ne pysyvät_. Niin että saatavissa olevien tosiseikkojen
hiukankin huolellinen tutkiminen saa meidät aivan toisiin
johtopäätöksiin kuin arvostelevan tutkimuksen puutteessa -- nimittäin
että nämä vertauskuvat olisivat mielivaltaisesti valitut pelkistä
mukavuussyistä ja että ne siitä lähtien toistetaan samasta syystä.
Miksi olisi näitten vertauskuvien kohtalo ollut, onnellisempi kuin
kielen, jos tämä todella pitäisi paikkansa? Miksi ne olisivat
pelastuneet sen julman lain hävityksestä, joka romaanisten kielten
pater-sanasta on tehnyt saksalaisen Vater?
Miksi?
Ei näytä löytyvän mitään järjellistä ennakolta määrättyä syytä niin
kadehdittavaan poikkeukseen luonnon yleisistä tapahtumista. Sentähden
kuuntelee sitä suuremmalla halulla selitystä, että korkeammalle
kehittyneet olennot kauvan sitten antoivat nämä vertauskuvat
maailmalle ja että samaiset vertauskuvat siitä asti ovat pysyneet
sentähden, että niillä on n.s. todellinen elävä yhteys ainakin
metafyysillisessä merkityksessä niiden planeetillisten voimien
kanssa, jota ne edustavat, että ne oikeastaan ovat näiden voimien
vertauskuvia, samaten kuin lippu on kansan vertauskuva ja pysyy
muuttumattomana ja hyvin säilytettynä niin kauvan kuin kansa on
kyllin voimakas sitä ylläpitämään ja puolustamaan.
Tutkikaamme nyt näitä seikkoja silmällä pitäen ja historiasta
välittämättä vertauskuvien kokoonpanoa ja merkitystä ja katsokaamme
edelleen, voidaanko itse vertauskuvassa huomata mitään merkkiä niistä
ominaisuuksista, jotka lasketaan planeetoille kuuluvan. Historiasta
emme välitä, koska luotettavimmat historijoitsijat voivat erehtyä
ja varmimmat alkulähteet eivät aina ole täysin epäämättömiä, koska
historia lievimmin sanottuna edustaa ainoastaan yleisen mielipiteen
vaihtelevaa mittapuuta. Tila ei salli tällä tavoin käsitellä useampia
kuin yhtä vertauskuvaa, ja me valitsemme sen planeetan, jonka
vaikutus juuri paraillaan (toukok. 1904) on suurin, sodan jumalan
Marsin.
Tässä näemme ristin ympyrän yläpuolella. Ikuisista ajoista asti on
ympyrä ollut hengen (Äärettömyys) vertauskuvana (elämänä ilmestyvä)
ja risti -- tai neliö, saman merkin toisinto -- aineen (Rajoitus)
vertauskuvana (muotona ilmestyvä). Ymmärtääksemme, etteivät nämä
ole mielivaltaisesti valittuja merkkejä kuten sanat sähkösanomassa,
merkkikirjoituksessa, vaan päinvastoin parhaat mahdolliset kuvalliset
edustajat niissä piileville asianomaisille aatteille, on tarpeen
omistaa vähän -- tai ehkä paljon -- keskitettyä ajatusta näiden
kahden elementaarisen kuvan sisällisille ominaisuuksille, jotka
kuviot ovat kaiken geometrian, niin jopa kaiken matematiikan pohjana
ja joiden keskinäinen suhde on kaikkina aikoina ollut suurimpien
sielujen syvimmän mietiskelyn esineenä. (Jos lukija ei tahdo tätä
vaivaa nähdä, niin sitä ei ainakaan voi auttaa minkäänlainen
kaunopuheliaisuus tai selittävät kuvat tekijän puolelta.)