Rakas Jo.
(Isän käsiala oli muuttunut hyvin vähän niinä vähän yli
kolmenakymmenenä vuotena, joitten ajalta hän saattoi muistaa sen.)
Olemme olleet täällä nyt kaksi viikkoa, ja sää on kaiken kaikkiaan
ollut hyvä. Ilma on vahvistavaa, mutta maksani on epäkunnossa, joten
olen iloinen päästessäni takaisin kaupunkiin. Junesta en voi sanoa
paljoakaan, hänen terveytensä ja mielialansa on hyvin niin ja näin,
enkä minä käsitä, mitä kaikesta tulee. Hän ei puhu mitään, mutta
ilmeisesti hän hautoo tuota kihlausta, joka ei ole mikään kihlaus
ja — taivas tiesi mitä. Minä epäilen vakavasti, pitäisikö minun
sallia hänen palata Lontooseen asiain näin ollen, mutta hän on niin
itsepäinen, että hän minä hetkenä tahansa voi saada päähänsä lähteä
täältä. Asia on nyt niin, että jonkun pitäisi puhua Bosinneyn kanssa
ja ottaa selville, mitä hän tarkoittaa. Minä itse pelkään ryhtyä
siihen, sillä minä varmasti antaisin hänelle kyytiä, mutta ajattelin
että sinä, joka tunnet hänet klubista, voisit sanoa sanasen ja ottaa
selville, mikä sillä miehellä on mielessä. Tietysti tarkoin varot
pahentamasta Junen asiaa. Odotan hartaasti lähipäivinä sinulta
tietoa, oletko saanut mitään selville. Asiaintila vaivaa minua
suuresti, murehdin sitä öisinkin. Rakkaat terveiseni Jollylle
ja Hollylle.