Toisinnon pääsisällys on Mythologia fennicassa kerrottu seuraavalla
tavalla:
_Aloen-järwi_, Finnarnes Styx, i högsta Lappmarken. En eldpuss; där
elden fanns i en sarf. Då Ilmarinen och Wäinämöinen slogo up eld, for
en eldgnista i Alue-träsk, som deraf 3 gångor i sommarn uptorkades,
så at Stengruset på botnet syntes. Där drogs sedan not, at upsöka
elden; först med en not af bast, och man fångade väl fisk, men ej
den hvari elden var; sedan gjordes en annan not af lin och hampa:
J. Maria rodde och Wäinämöinen satt i styret; noten drogs mot och
med strömmen; och då fångades en krampfisk; [sanakirjassa on kalanen
karhi selitetty "En krampfisk -- Torpedo"] men hvarken Wäinämöinen
eller Maria tordes gripa den. En svart karl 3 tum hög steg då up från
hafvet, som hade stenskor, en hjelm af flinthårda hällen, långt hår
til hälarne och skägg alt til midjan; han fläkte med bara händer
Krampfisken, fann i den en lax, i laxen en gädda, i gäddan en sik,
i siken en sarf, i sarfven et rödt nystan, i nystanet eldstrimman och
elden, hvars sveda och värk sedan manas och hänvises til Kipumäki.
Ss. 7-9:
Eläwällä enuxela,
Matawalla maan mawolla,
Kiriwalla karmehellä.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Ennus_:
Eläwällä ennuxella,
Matawalla maan madolla, -- --
Kirjawalla kärmehellä.
S. 16:
Puhki kumman turfwan putken.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuura_:
Tuuran putki, järn pijpan eller skaftet,
däri trädhandtaget i ijsbilden sättes.
S. 28:
Waluisa walkiaisen.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Walun_:
Waluisa walkiaisen, då elden ned sänkte sig.
Ss. 29-30:
Neito neuwowa pitäpi,
Morsiamet kuihuttawat.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Kujhutan_:
Neitot neuwwoa pitääwi,
Morsiamet kuihuttawi.
S. 32:
Kanarwoista ketträttihin.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Kanerwainen_
Nuotta kanerwainen keträtähän.
S. 34 (vrt. s. 50):
Satasillmä sotatihin.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Sata silmä_:
Sata silmä - Run: idem ac nuottawerko.
S. 48:
Appi ainollen asoo.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Aina_:
Appi ajnollen asoopi.
Ss. 51-2:
Jmbi turjasta tulopi,
Näito laskexen lapista.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_.
Imbi Turjasta tulopi,
Neito laskexen Lapista.
S. 58:
Purahasa purren keulla.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Purras_:
Purrahasa purjen kaula (keula).
S. 59:
Kaiki hangat kalkaloisa.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalkkara_:.
Kaikki hangot kalkaloisa.
S. 61-3:
Neytyt maria emoinen
Itek aiwollen asihin,
Tungexen tuho kätehen.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhto_:
Neito Maria Emoinen
Itek airohon asexen,
Tungexen Tuho kätehen, satte sig,
at ro, aliis -- Tungehen Tuhto kätehen,
nappade til årarne, satte sig på roddar bäncken.
S. 65:
Itek istuxen perähän.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Istun_:
Itze istuxen perähän.
Ss. 70-1:
Satihin kaloja muita,
Tuimenia tai[menia].
Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuimen_:
Saatijn kaloja muita,
Tuimenia Taimenia.
S. 79:
Terfwa köysin temottihin.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Temmon_:
Terwa köysin temmottihin.
S. 88:
Eij kärsi käsinrueta.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Rupean_:
Ej kärsinyt käsin ruetak.
Ss. 92-101:
Mies musta merestä nousi,
Uros allosta ylle[ni],
Kolmen sormen korkeuinen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi,
Jalas on kiwiset kengät,
Päs on Patinen kypärä,
Hius on kannoilla takana,
Parta minulla eijsa,
Tuo kärsi käsin ruetak.
Vrt. Mythologia fennica, s. 106:
En Vattu-Rå, som _kai eksoken_ simplement kallas
_Uros_ el. _Ukko_. En man, en gubbe; beskrifves som
liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men
ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i
eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria
vågade sig til -- Härom lyder Runan til Uros, denna
karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån
Aloen-järvi, således:
Mies musta merestä nousi,
Uros aallosta yleni,
Kolmen sormen korkuinen,
Neljän peukalan pitunen,
Wähän kuollutta parembi,
Katonutta kauhiambi.
Jalasa kiwiset Kengät,
Pääsä paasinen kypärä;
Hiwus kannolla takana,
Parta rinnolla edessä --
Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68.
S. 111:
Löytä halewan hawin.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Halewa_:
Löytääpi halevan hauwwin.
S. 121:
Walkiainen waputeltu.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Waaputetaan_:
Walkiainen waaputettu.
S. 124, 6:
Jät on järkälek käsisä.
Jolla tulta tuhmentapi.
Vrt. _Sanakirja_, sana Järkki:
Jäät on järkälek käsissä.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhmennan_:
Jäät on järkäle käessä.
Jolla tulta tnhmentaapi.
S. 125:
Hyt on pilpuinen piosa.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Piipuinen_:
Hyyt on pilpunen pi-ossa.
Vrt. _Sanakirja_, sana _Hyy_:
Hyyt on pilpuisen piossa.
Ss. 128-35:
Kipu tytti tonen neito,
Kupuia kokelopi,
Kipu wuoren kuckulalla,
Kirjo kansi kainalosa,
Kirio wackainen käesä,
Ittkeä tyhyttelöpi,
Kuin eij näy kiwut tulowan,
Eijkä wammat wailahuwan.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2:
Kipu tyttö tuonen neitzy,
Kipuja kokoelepi,
Keskellä kipu-mäkiä,
Kipumäen kuckulalla;
Kirja wackanen kädesä,
Kirja kansi kainalosa;
Itkiä tihuttelepi,
Kuin ei näe kiwut tulewan,
Eikä wammat wailahuwan.
Vrt. Mythologia fennica, s. 40.
Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen
_Sanakirjassa_, sana _Vailahun_.
Ss. 136-42:
Ja kunnek kipua kistän,
Kunneck tungen turmioita?
Kifwien kaskella mäkeä,
Tuos on reikä yhexän,
Joka reikä keskimäinen
Yhexän sylen syfwyinen,
Nin sinneck kipuja kistän.
Vrt. Mythologia fennica, s. 39:
Kunnek kipuja kiistän?
Kunnek tungen turmioita?
Kipu wuoren kukkulalle;
Kiwi on keskellä mäkeä,
Tuosa on reikeä yhexän,
Joka reikä keskinäinen,
Yhexän sylen sywyinen,
Sinnek kipuja kiistän --
Ss. 146-53:
Mehiläinen illman lindu,
Lännä tuonne löyhyttele,
Yhexän mären yliteck,
Meri puolen kymmenettä,
Käyk kuin käheä myöden,
Päiwän pärmettä samoak,
Tuok mättä mähtolasta,
Simoa tapiolasta.
Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58:
Mehiläinen ilman lindu,
Lennä tuonne löyhyttele,
Yhexen meren ylitze,
Meri puolen kymmenettä;
Käy kuun kehää myöden,
Päiwän paarmatta samoa;
Tuo mettä Mehtolasta,
Simoa Tapiolasta.
Vrt. Mythologia fennica, s. 57.