VIRVA. Isä, Matti on vapaa! (Kauhistuu nähdessään Petran tuhoutuneen
ulkonäön, kiirehtii hakemaan äitiään.)
PETRA (Perääntyen yhä, kauhun ja mielipuolisuuden ilme kasvoillaan.)
Pois... Pois!... Haamut, syyttäjät... Minä annan teille hyvitystä. Minä
annan elämäni. Minä tulen jo! Pois... (Vetää Juuditin revolverin ja
ampuu itsensä, kaatuu.)
JUUDIT (Syöksyy sisään langeten Petran eteen polvilleen.) Sinä et saa,
et saa kuolla! Minä rakastan sinua.
PETRA (Hymyää heikosti.) Noiden sanojen vuoksi kannatti kuolla...
(Kuolee.)