Mutta syvällä kansan sielussa on käymisliike täydessä vauhdissa.
Se saa uutta virikettä, kun harmi ja viha saadaan kohdistaa
vierasperäistä hallitushuonetta kohtaan. Aito kansallinen innostus
valtaa mielet taas, kohdistuakseen nytkin ulkomaalaisiin, mutta ei
valkoisiin, vaan tumman-keltaisiin. Mandžut, mandžut on nyt ajettava
maasta pois! Niissähän se perusvika piileekin. Nyt me sen vasta
ymmärrämme! Kun vain nämä on karkoitettu, niin silloin on kaikki
hyvin.
Nuori Kiina, Uusi Kiina, on nyt ohjaksissa. Sen aika on nyt tullut.
Tarmokkaalla ja verrattain taitavallakin kädellä käydään asioihin
käsiksi. Ei näitä uudistusmiehiä sido kungfutselaiset kahleet, ei
säännöt kuuliaisuudesta keisaria, vanhoja tai esi-isiä kohtaan.
Kansan paras on sydämellä. Ja se vaatii heitä ryhtymään rohkeaan
tekoon. Tietoisesti puuhataan, hengen uhalla, hautaa vanhalle
hallitukselle ja vanhoille opeille ylimalkaan.
Hedelmä on kypsä. Aika on tullut. Jo ennen sovittua päivää, erään
sattuman johdosta, ryhdytään tosityöhön. Valkoinen lippu kohoaa
milloin missäkin osassa maata. Lipun keskelle on piirretty suuri
_Han_-merkki -varsinaisen kiinalaisen nimi. Kuin kulovalkea leviää
uusi valta. Verrattain verettömästi päästään _ensimmäisen_ ottelun
ohi uusiin oloihin. Viini on särkenyt vanhat leilit.
Tasavalta, tasa-arvo, veljeys ja vapaus! Mitä tämä on! Uusia
ajatuksia, uusia sanoja! Liian uutta, liian suurta yhdellä kerralla
käsitettäväksi! Kiinalaisille kävi niinkuin muillekin kuolevaisille:
he juopuivat uuden viinin vaikutuksesta. Juopunutko lie, vanha Kiina,
vai jälkikohmelossa -- emme tiedä tarkoin.
Koko katoamaton T'ien Luen on luhistunut, kruunu on poissa, Taivaan
Poika on poissa. Prisma on rikki. Miten nyt eri värit erotetaan?
Mistä nyt löydetään Ren Ren, inhimillinen ihminen? Džyin Tzï:iä
ei ole. Kelle nyt Dž'en uskollisuutta osoittaa? Kaikkivaltiaalle
kansalle? Orjasta on tullut isäntä, alamaisesta hallitsija. Joka
ennen jäljitellen katsoi Džyin Tzï:iä (ruhtinasta) ja piti häntä
ihanteenaan, saa nyt tositeossa olla ruhtinas itse. Hsiung ja Ti
ovat kumpikin kaatuneet yhden yhteisen veljeyden tieltä. 'Saman
kohdun lapsi', T'ung Pao, on keksitty veljeä merkitsemään. Ja nyt
on 400,000,000 saman kohdun lasta! Fu Fu:ta ei ole. Uen-ming džie
Huen, -- valistunut avioliitto, on sen sijassa. Fu Tzï on kärsinyt
korvaamattomia kolauksia ja P'ong Jiu on kadottanut pyhyydestään.
Sanalla sanoen: Kaatunut, kaatunut on se komea rakennus! Voi sinua,
tuhatvuotinen toivo ja tuki, koko kansan kannatin, kuinka niin äkkiä
sentään saatoit luhistua!
Ja sen lankeemus oli suuri. Oppijärjestelmä, jonka varassa neljäsosa
ihmiskuntaa oli elänyt neljä tuhatta vuotta -- kaatunut kuitenkin!
Kaatunut niin pahasti, että vain vaivoin saadaan enää raunioista
pelastetuksi siihen sisältynyt iäti arvokas aines.
Mikä muu kuin kristillinen siveysoppi ja Jeesuksen julistama Jumalan
valtakunta voi täyttää ammottavat aukot?
2.
KUNGFUTSEN TEKSTI
_Džu Hsi:n alkulause_.
Opettajani _Di'eng Tzï_ sanoi: "Suuri oppi on _Kungfutsen_ jälkeen
jättämä kirja, Hyveiden Alkeisopas.[39] Niin paljon kuin nyt
voimme ymmärtää (nähdä) vanhojen opintojen järjestystä, niin se
perustuu yksinomaan tämän kirjasen säilymiseen, sekä (_Kungfutsen_)
'_Keskustelujen_' ja '_Mongtsen_', joka on myöhäisempiä. Opiskelija
aloittakoon ehdottomasti tällä [teoksella], siten hän ehkä välttyy
erehdyksiltä."
1. Suuren opin tie [on tämä]: Kirkastu kirkkaissa hyveissä! Rakasta
kansaa! Lepää [vasta] parhaassa hyvässä![40]
2. Kun on käsittänyt lepopaikan, silloin on suunta selvä. Kun on
suunta selvä, silloin voi olla mieli varma. Kun on mieli varma,
silloin voi saada rauhan. Kun on saatu rauha, silloin voi hartaasti
mietiskellä. Kun voi hartaasti mietiskellä, silloin voi saavuttaa
[tavoittamansa].
3. Esineillä on juuret ja latvat. Asioilla on loppu ja alku. Joka
ymmärtää, mikä on ensimmäistä, mikä viimeistä, hän on tielle
tulemassa.
4. Vanhat [ruhtinaat], jotka tahtoivat kirkastaa kirkkaita hyveitä
[koko] Taivaan alla, hallitsivat ensin oman valtionsa hyvin.
Voidakseen hallita oman valtionsa hyvin, he ensin järjestivät kotinsa
kuntoon.
Voidakseen järjestää kotinsa kuntoon, he ensin kasvattivat itseänsä.
Voidakseen kasvattaa itseänsä, he ensin ojensivat sydämensä.
Voidakseen ojentaa sydämensä, he ensin tekivät tahtonsa hyväksi.
Voidakseen tehdä tahtonsa hyväksi, he ensin täydellistyttivät
tietoansa.
Tiedon täydellistyttäminen on olevaisen älyllistä tarkastelemista.
5. Olevainen on älyllisesti tarkasteltu, -- silloin on tieto
täydellistynyt.
Tieto on täydellistynyt, -- silloin on tahto tullut hyväksi.
Tahto on tullut hyväksi, -- silloin on sydän ojennettu.
Sydän on ojennettu, -- silloin on ihminen kasvatettu.
Ihminen on kasvatettu, -- silloin on koti saatu kuntoon.
Koti on saatu kuntoon, -- silloin on valtio hallittu hyvin.
Valtio on hallittu hyvin, -- silloin on rauha Taivaan alla.
6. Taivaan Pojasta'[41] alkaen aina kansanjoukkoihin asti, tätä yhtä,
itsekasvatusta, jok'ikinen pitäköön [kaiken] juurena.
7. [Olettakaamme, että] tämä juuri on sekaisin ja latva on
järjestyksessä, -- moista ei saata olla. [Olettakaamme, että] tästä
tärkeimmästä vähät välitettäisiin ja vähemmän tärkeistä (kodista
ja valtiosta) pidettäisiin hyvää huolta, -- moista ei vielä ole
tapahtunut.
_Diu Hsi:n jälkihuomautus_.
Ylläoleva klassillinen teksti on _K'ung Tzï:n_ (Kungfutse) lausuma
ja hänen oppilaansa _Tseng Tzi:n_ kertoma. Tämän selitysten
kymmenen lukua ovat _Tseng Tzi:n_ ajatuksia ja hänen oppilaidensa
kirjoittamia. Vanhoissa teoksissa on ollut paljon sekavuutta
kirjoituslaattojen järjestykseen nähden. Nyttemmin olen ne, _Di'eng
Tzï:n_ päätelmien mukaan ja omien uudistettujen tutkimusteni
perustuksella, järjestänyt seuraavassa esiintyvällä tavalla.
3.
SELITYSKIRJA
I LUKU.
1. [Eräs Historiakirjan luku, nimeltään] _K'ang Kao_ ('Ohjeita
K'ang:ille'), kertoo, [että _U Uang_ ('Sotaisa Kuningas'),
asettaessaan veljensä _K'ang:in_ Uei-valtion herttuaksi lausui
tälle]: '[Isäsi _Uen Uang_ ('Kirjallisuus Kuningas')] kykeni
kirkastumaan hyveissänsä.'[42]
2. [Historiakirjan luku, jonka nimi on] _Tai Džiā_, kertoo,
[että pääministeri _I In_ lausui _Tai Džiā_-kuninkaalle]:
['Isoisäsi _Dz'eng Tang_] tarkkasi ja tutkisteli Taivaan kirkkaita
kohtaloita.'[43]
3. [Historiakirjan luku, jonka nimi on] _Ti Tien_ ('Hallitsijan
Lakikirja') kertoo [jumalaisesta _Jao:sta_]: 'Hän kykeni kirkastumaan
korkeissa hyveissä.'[44]
4. Kaikki nämä [viittaukset osoittavat, kuinka nuo ruhtinaat
hyveitään kehittämällä] tekivät itsensä kirkastuneiksi.
Ylläoleva selityskirjan ensimmäinen luku selittää 'kirkkaissa
hyveissä kirkastumista' (Ming ming Te'). -- Džu Hsi.
II LUKU.
1. [Kuningas] _Dž'eng Tang:in_ pesumaljaan oli kaiverrettu: 'Jos
voit päivän [yhdenkin] elää uutena miehenä, silloin on uudistuttava
päivittäin; yhä vain on uudistuttava päivittäin'.[45]
2. _K'ang_ Kao:ssa sanotaan: 'Innosta kansaa itsensä uudistukseen!'
3. Laulujenkirjassa[46] (III. 1) sanotaan: 'Vaikka _Džou_[47] on
vanha valtio, on sen kohtalo kuitenkin uusi.'
4. Ei siis ole olemassa mitään [hyvää] missä ihanneihminen (Džyin
Tzï, ruhtinas) ei ponnistaisi viimeiseen saakka.
Ylläoleva selityskirjan toinen luku selittää 'kansan uudistamista'
(Hsin Min).[48] -- Džu Hsi.
III LUKU.
1. Laulujenkirjassa (IV. 38) sanotaan: 'Kuninkaan peltoja[49]
tuhannen Li:tä, kaikki tyynni kansan asuntomaata.'
2. Laulujenkirjassa (II. 76) sanotaan: 'Keltainen visertäjälintu
(Oriolus) lepää korkean vuoren komerossa.' -- _Tzï_ (Kungfutse) sanoi
[tästä:] "Keltainen lintu tietää lepopaikkansa. Voiko ajatella, että
ihminen ei vetäisi linnulle vertaa?"
3. Laulujenkirjassa (III. 1) sanotaan: "Ylevän kuninkaallinen
_Uen Uang!_ Oi tuota lakkaamatonta ja loisteliasta levähdyspaikan
kunnioitusta!" Toimien ihmisten ruhtinaana, hän lepää
jalomielisyydessä (Ren); toimien ihmisten virkailijana, hän lepää
harrasmielisyydessä (Džin); toimien ihmisten lapsena, hän lepää
lapsenkunnioituksessa (Hsiao); toimien ihmisten isänä, hän lepää
hellämielisyydessä (Tz'ï); suhteissansa kansalaisiin, hän lepää
uskollisuudessa (Hsin).[50]
4. Laulujenkirjassa (I. 55) sanotaan: "Katso tuota Ts'ï-virran[51]
mutkapaikkaa! Mikä vihreän bambumetsän viehkeys! [Siellä] on
valistunut ruhtinas [myös] Uei-valtion (U-herttua). [Hän toimii]
niinkuin leikkaisi, niinkuin viilaisi (norsunluuta); niinkuin hioisi,
niinkuin kiilloittaisi [jalokiveä]. Kuinka hän onkaan arvokas ja
vakava! Kuinka hän onkaan ylevä ja juhlallinen! Kun [meillä] on
[tällainen] valistunut ruhtinas, niin häntä ei voida koskaan unohtaa."
Lauselma 'niinkuin leikkaisi, niinkuin viilaisi [norsunluuta]'
[merkitsee] periaatteiden (tie) opinnoita. Lauselma 'niinkuin hioisi,
niinkuin kiilloittaisi [jalokiveä]' [merkitsee] itsekasvatustyötä.
Lauselma 'kuinka hän onkaan arvokas ja vakava!' [merkitsee]
varovaista ja kunnioittavaa. Lauselma 'kuinka hän onkaan ylevä ja
juhlallinen!' [merkitsee] kunnioitettavaa käytöstapaa. Lauselma
'kun [meillä] on [tällainen] valistunut ruhtinas, niin häntä ei
voida koskaan unohtaa', [merkitsee,] että kun periaatteet (tie) ovat
täydelliset ja hyveet parhaista parhaat, niin kansa ei voi sellaista
unohtaa.
5. Laulujenkirjassa (IV. 4) sanotaan: "Todellakin! Entisiä kuninkaita
(_Uen Uang_ ja _U Uang_) ei unohdeta." Todelliset ruhtinaat
(Džyin Tzï) ihannoivat heidän ihailemaansa ja rakastavat heidän
rakastamaansa. Yhteinen kansa (pikkusielut)[52] iloitsee heidän
ilojaan ja pitää etuinaan heidän etujaan. Täten siis [nuo entiset
kuninkaat, vaikkakin he] ovat väistyneet pois, eivät ole [kuitenkaan]
unohdetut.
Ylläoleva selityskirjan kolmas luku selittää 'lepäämistä parhaassa
hyvässä' (Drï y drï Šan). -- Džu Hsi.
IV LUKU
_Tzï_ (Kungfutse) sanoi: 'Tuomarin tehtävissä[53] olen minä kuin
muutkin. Se mikä on tarpeellista, on riita-asiain tekeminen
tarpeettomiksi.'
Verukkeita ei ole otettava varteen; suuren kammon saa kansa silloin.
Tämä on 'juuren käsittämistä'.
Ylläoleva selityskirjan neljäs luku selittää juuria ja latvoja'.
(P'en Mō.) -- Džu Hsi.
V LUKU.
1. Tämä on 'juuren käsittämistä' (Drï Pen).
2. Tämä on 'tiedon täydellisyyttä' (Drï-drï Drï).
Ylläoleva selityskirjan viides luku sisälsi selityksiä 'olevaisen
älylliseen tarkasteluun' ja 'tiedon täydellistyttämiseen', mutta se
on nyt joutunut hukkaan. Paikan täytteeksi olen uskaltanut ottaa
_Dž'eng Tzï:n_ seuraavat ajatukset: --[54]
"Se että 'olevaisen älyllisessä tarkastelussa tieto täydellistyy',
on siinä, että, tahtoessamme täydellistyttää tietoamme, meidän tulee
kaikkeen olevaiseen nähden pohjautua sen perussyihin (Li). Sillä
ei ole ihmissydäntä, joka ei tajunnassaan (Ling, sielu) omaisi
ymmärrystä, eikä Taivaan alla olevaisessa ole mitään, missä ei olisi
järkeä (Li).[55] Mutta niin kauan kuin perussyitä ei ole täysin
ymmärretty, ei tietokaan voi olla täydellistä. Sentähden tämä Suuri
Oppi (Oppi suuria, aikuisia varten), heti opetusaineensa alussa,
kehoittaa vakavasti opiskelijaa, ettei hän laiminlöisi käyttää jo
tuntemiansa perusteita (Li) kaikkeen olevaiseen nähden Taivaan alla
ja pyrkiä yhä pitemmälle, kunnes hän on vihdoin päässyt äärimmäiseen
päätekohtaan.
"Kun näin on ponnisteltu pitkän aikaa, niin eräänä aamuna huomaa
kaiken yhdellä haavaa oivaltavansa läpikotaisin. Silloin on kaiken
olevaisen muoto ja olemus, ydin ja kuori, kaikki tyynni käsitetty
(saavutettu). Ja meidän sydämemme, sekä omassa kokonaisuudessaan että
monissa suhteissaan muihin olioihin, on kaikessa täysin valaistu
(kirkastunut). -- Tämä on 'olevaisen älyllistä tarkastelemista' (Kē
U'). Tämä on 'tiedon täydellisyyttä' (Drï-drï Drï)." -- Džu Hsi.
VI LUKU.
1. Mitä tulee 'tahdon hyväksitekemiseen', niin [siinä] ei saa sallia
itsepetosta, [aivan] niinkuin me vihaamme pahoja hajuja ja rakastamme
kauniita värejä. Tätä sanotaan itsetyydytyksen iloksi. Senvuoksi
ihanne-ihmisen (Džyin Tzï:n) tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään.
2. Kun pikkusielu (Hsiao Ren) saa joutilaan hetken, niin hän
tekee pahaa; ei ole sitä, mihin ei hän menisi. Kun hän näkee
ihanne-ihmisen, niin hän peitteleikse; hän peittää pahuuttaan ja
ilmituopi hyvyyttään. [Ihanne]-ihminen näkee [hänet] itsensä kuin
katsoisi keuhkot ja maksat. Mitäpä hyötyä oli siis [siitä?] Tästä
sanotaan: 'Mitä on todella mielessä, kuvastuu ulos muodossa.'[56]
Senvuoksi ihanne-ihmisen tulee tarkoin valvoa yksinäisiä hetkiään.
3. Tsengtse[57] sanoi: 'Mitä kymmenen silmää tarkastelee, mitä
kymmenen kättä viittoelee, -- eikö sitä pitäisi kavahtaa?'
4. [Niinkuin] rikkaus kaunistaa huoneen, [niin] hyve kaunistaa
ihmisen; sydän laajenee, ruumis reipastuu. Senvuoksi ihanne-ihmisen
tulee tehdä tahtonsa hyväksi.
Ylläoleva selityskirjan kuudes luku selittää 'tahdon tekemistä
hyväksi' (Dž'eng I). -- Džu Hsi.
VII LUKU.
1. Mitä tulee siihen, että itsekasvatus on sydämen ojentamista, niin
[jos] ihmisellä on vihaa ja vimmaa, -- ei hän pääse oikeaan; [jos] on
pelkoa ja parkua, -- ei hän pääse oikeaan; [jos] on haluja ja iloja,
-- ei hän pääse oikeaan; [jos] on suruja ja murheita, -- ei hän pääse
oikeaan.
2. Jos sydän ei ole läsnä, niin katsotaan eikä nähdä, kuullaan eikä
huomata, syödään eikä tiedetä makua.
3. Tästä sanotaan: 'Itsekasvatus on sydämen ojentamista'.
Ylläoleva selityskirjan seitsemäs iuku selittää 'sydämen ojentamista'
(Dženg Hsin) ja 'itsekasvatusta' (Siu Šen, ruumiin sivistämistä). --
Džu Hsi.
VIII LUKU.
1. Mitä tulee siihen, että kodin kunnossapito on ihmisen itsensä
kasvatusta, niin ihmisten hellyys ja rakkaus, se on puolueellista;
heidän halveksumisensa ja vihansa, se on puolueellista; heidän
pelkonsa ja kunnioituksensa, se on puolueellista; heidän surunsa ja
säälinsä, -- se on puolueellista; heidän ylpeytensä ja ylenkatseensa,
-- se on puolueellista. Senvuoksi niitä, jotka rakastamassaan
huomaavat pahaa ja vihaamassaan huomaavat kaunista, -- niitä on vähän
Taivaan alla.
2. Senvuoksi onkin sananparsi, [joka sanoo:] 'Mies ei ymmärrä
poikansa pahuutta, eikä hän ymmärrä laihonsa hyvyyttä.'[58]
3. Tästä sanotaan: 'Jos ihmistä itseään ei kasvateta, niin mahdoton
on saada kotia kuntoon.'
Ylläoleva selityskirjan kahdeksas luku selittää 'itsekasvatusta' ja
'kodin kunnossapitoa' (Ts'i Džia). -- Džu Hsi.
IX LUKU.
1. Mitä tulee siihen, että valtion hyvää hallitusta varten tulee
ensin saada kodit kuntoon, niin [olettakaamme, että] joku ei voi
opettaa perhettään, mutta voi opettaa muita ihmisiä, -- moista
ei ole. Senvuoksi ihanne-ihminen (ruhtinas), menemättä kotinsa
ulkopuolelle, antaa hyvää opetusta [koko] valtiolle. Hänen kodissaan
on lapsenkunnioitus, -- sillä tulee palvella ruhtinasta; on nuoremman
veljen ohje, -- sillä tulee palvella ylempiään; on [isällinen]
rakkaus, -- sillä tulee ohjata kansanjoukkoja.
2. '_Puheessa K'ang:ille_' sanotaan: '[Toimi] niinkuin hoivaisit
hentoa lasta!' [Jos äiti] todella sydämestään haluaa täyttää
[pienokaisensa pyyteitä], niin, vaikkakaan ei aivan oikeaan osuisi,
ei kuitenkaan kauaksi jää. Ei ole ollut [neitoa], joka olisi
opetellut lapsenhoitoa voidakseen mennä miehelään.'[59]
3. Jos yksi koti on jalomielinen (Ren), niin koko valtiossa herää
jalomielisyys; jos yksi koti on kohtelias (Rang), niin koko valtiossa
herää kohteliaisuus; jos Yksi Mies on himokas ja hurja, niin koko
valtio kapinoipi, -- sellainen on vaikutusten voima. Tästä sanotaan:
'Yksi sana turmelee asian, Yksi Mies[60] vahvistaa valtion.'
4. Hallitsijat _Jao_ ja _Šuen_ ohjasivat isänmaata (Taivaan alus)
jalomielisyydellä, -- ja kansa seurasi heitä. Hallitsijat _Džie_ ja
_Džou_[61] ohjasivat isänmaata julmuudella (Pao), -- ja kansa seurasi
heitä. Heidän hallitusmääräyksensä sotivat yksityishalujen kanssa, --
eikä kansa niitä seurannut. Mitä [hyvää] siis ruhtinaassa itsessään
on, vain sitä hän voi toivoa muissa olevan. Mistä [pahasta] hän
itse on vapaaksi päässyt, vain sitä hän voi toivoa muilta myöskin.
[Olettakaamme, että] sitä, mikä olentomme syvimmissä kätköissä on
[meille kallista], ei oteta huomioon muihin nähden (Šu), ja kuitenkin
voidaan opettaa muita, -- moista ei vielä ole tapahtunut.
5. Valtion hyvä hallitus on siis kotien kunnossapitämistä.
6. Laulujenkirjassa (I. 6) sanotaan: "Tuossa on päärynäpuu, hieno
ja viehkeä! Sen lehdistö on komea ja muhkea! Tämä neito on menossa
miehelään; hän kohtelee oikein kotiväkeänsä." Joka voi oikein
kohdella kotiväkeänsä, hän voi myös opettaa kansalaisia.
7. Laulujenkirjassa (II. 19) sanotaan: 'Oikein kohdellaan vanhempia
veljiä, oikein kohdellaan nuorempia veljiä.'[62] Joka voi oikein
kohdella vanhempia veljiä ja oikein kohdella nuorempia veljiä, hän
voi myös opettaa kansalaisia.'
8. Laulujenkirjassa (I. 152) sanotaan: 'Tämä käytös on ilman
virheitä, ojentaa valtion neljä kulmaa.'[63] Kun hän (hallitsija)
isänä, poikana, vanhempana ja nuorempana veljenä on täydellinen
esikuva, -- silloin kansa pitää häntä esikuvanansa.
9. Tästä sanotaan: 'Valtion hyvä hallitus on kodin kunnossapitämistä.'
Ylläoleva selityskirjan yhdeksäs luku selittää 'kotien
kunnossapitämistä' ja 'ja valtion hyvää hallitusta' (Drï Kue') -- Džu
Hsi.
X LUKU.
I. Mitä tulee siihen, että isänmaan (Taivaan alus) rauhoittaminen
on sen yksityisvaltioiden hyvää hallitsemista, niin, kun hallitsija
(Ylimmäinen) kohtelee vanhempiaan vanhempina, niin kansassa herää
vanhempien kunnioitusta; kun hallitsija kohtelee iäkkäitä iäkkäinä,
niin kansassa herää nuoremman veljen alistuvaa mieltä; kun hallitsija
kohtelee säälien orpoja ja turvattomia, niin ei kansa tee toisin
siinäkään. Ruhtinaalla (Džyin Tzï) on siis [tässä] tie (periaate),
[varma] kuin viivoitin ja harppi.
2. Mitä hän vihaa ylemmissään, sitä älköön osoittako alemmilleen.
Mitä hän vihaa alemmissaan, sillä älköön palvelko ylempiään. Mitä hän
vihaa edessään olevissa, siinä älköön menkö takana olevia pitemmälle.
Mitä hän vihaa takana olevissa, siinä älköön seuratko edessä olevia.
Mitä hän vihaa oikealla, sitä älköön tarjotko vasemmalle. Mitä hän
vihaa vasemmalla, sitä älköön tarjotko oikealle. -- Tätä sanotaan
viivoittimen ja harpin tieksi.
3. Laulujenkirjassa (II. 17) sanotaan: 'Kuinka meidän onkaan
iloittava ruhtinaistamme, kansan vanhemmista (isä ja äiti).' Kun
[ruhtinaat] rakastavat sitä mitä kansa rakastaa, ja kun [he] vihaavat
sitä, mitä kansa vihaa, niin silloin heitä sanotaan: 'Kansan isä ja
äiti'.
4. Laulujenkirjassa (II. 37) sanotaan: "Korkea ja jyrkkä on Etelän
vuori jylhine kivilohkareineen! Ylevän ylevä on suuri opettajamme
_In!_[64] Koko kansa katsoo Teihin." -- Niiden, joilla on valtion
valvonta, ei sovi olla leväperäisiä. Jos he poikkeavat harhateille,
ovat he koko isänmaan häpeä.[65]
5. Laulujenkirjassa (III. l) sanotaan.[66] "Niinkauankuin
_In_-hallitsijasuku ei ollut kadottanut kansanjoukkojen suosiota,
olivat [sen] ruhtinaat Jumalan (Šang Ti) vertaisia.[67] Otettakoon
_In_-suvusta vakava varoitus. Ylhäistä asemaa ei [turvata] helposti."
-- Kun hallitsija periaatteillaan (Tao, tie) saavuttaa kansanjoukot,
niin saavuttaa hän [samalla] valtiovallan; kun hän menettää
kansanjoukot, menettää hän [samalla] valtiovallan.
6. Ruhtinas pitäköön siis ennen kaikkea huolta [omista] hyveistänsä.
Kun hänellä on hyveitä, on myös miehiä. Kun on miehiä, on myös maata.
Kun on maata, on myös aarteita. Kun on aarteita, on myös käyttövaroja.
7. Hyve on juuri, rikkaus on latva.[68]
8. Hyljätty juuri, vaalittu latva -- riistävä ruhtinas, ryöstävä
kansa.[69]
9. Kun siis aarteita kootaan, niin kansa hajautuu. Kun: aarteita
hajotetaan niin kansa kokoutuu.[70]
10. Samaten pahoin puhutut sanat pahoina myöskin palaavat; väärin
tullut tavara väärin myöskin menee.[71]
11. '_Puheessa K'ang:ille_'[72] sanotaan: "Taivaan määräämä arvoasema
ei ole aina aivan varma. Hyvä Tie se antaa [arvovallan], väärä
[polku] vie sen pois."
12. Ts'u-[valtion][73] Kirjassa (Ts'u Šu) sanotaan: "Ts'u-valtiossa
ei pidetä [maaperän tuotteita] kalleuksina. [Siellä] pidetään
ainoastaan hyvettä (Šan) kalleutena."
13. (_Džin_-vaition[74] Uen-herttuan eno) _Džiu Fan_ lausui:
"Tämä maanpakolaisemme (Uen) ei pidä [takaisinpääsyä valtaan]
kallisarvoisena. Jalomielisyyttä vanhempiaan kohtaan hän pitää
kallisarvoisena."
14. Historiakirjan _Ts'in Š-ï_-[nimisessä kappaleessa] sanoo
[Ts'in-valtion[75] herttua _Mu_]. "Olkoon minulla vaikkapa yksi ainoa
suora ja rehellinen ministeri, ilman muita kykyjä kuin yksinkertainen
uskollinen sydän; ja jos hän on kyllin laajasydäminen, niin että
hän pitää muiden kykyjä ikäänkuin ominaan; ja, [missä ikänä] tapaa
neron (Jen) tai viisaan (Šeng), iloitsee siitä sydämessään enemmän
kuin suun sanat ilmituovat, osoittautuen todella kykeneväksi näitä
suvaitsemaan [ja käyttämään,] -- sellainen ministeri voi suojella
poikani, pojanpoikani ja tummatukan kansan, ja hänestä voidaan toivoa
todellista hyötyä. -- [Mutta jos hän,] huomatessaan kykyjä, kadehtii
ja vihaa näitä, ja, nähdessään neroja ja viisaita, vastustaa heitä ja
estää heidän menestymistään, osoittautuen todella kykenemättömäksi
heitä suvaitsemaan [ja käyttämään], -- [sellainen ministeri] ei voi
suojella poikiani, pojanpoikiani, eikä tummatukkaa kansaani; ja eikö
hän olekin todellinen turmion lähde?"
15. Ainoastaan jalomielinen henkilö (Ren Ren) kykenee karkoittamaan
hänet ympärillä oleviin barbaarimaihin,[76] eikä asu hänen kanssaan
samassa Keskusvaltiossa.[77] Tästä sanotaan: 'Vain jalomielinen
henkilö osaa rakastaa ihmisiä, ja osaa vihata ihmisiä.'
16. Kun näkee hyverikkaan henkilön (Hsien), eikä voi häntä käyttää;
tai kun käyttää, mutta ei kyllin aikaiseen, -- on tämä (kykyjen)
halveksimista. Kun näkee konnan (ei-hyvän), eikä voi häntä siirtää
pois; tai kun siirtää hänet pois, mutta ei kyllin kauas, -- on tämä
paha virhe.
17. Kun rakastaa sitä mitä ihmiset vihaavat, ja kun vihaa sitä mitä
ihmiset rakastavat, sanotaan sitä ihmisten luonnollisten tunteiden
törkeäksi loukkaamiseksi. Onnettomuutta saa ehdottomasti osakseen
siitä.
18. Ruhtinaalla on siis suuri tie. Hänen on omattava antaumusta
(Džung) ja uskollisuutta (Hsin) menestyäkseen [tällä tiellä]. Ylpeys
ja ylimielisyys eksyttää [tieltä].
19. Varallisuuden kartuttamiseksi on myöskin suuri tie: -- Tuottajia
olkoon paljon ja kuluttajia vähän; olkoon tehoisuutta tuotannossa ja
säästäväisyyttä käytössä. Näin menetellen on varoja aina yllin kyllin.
20. Se, jolla on jalomielisyyttä (Ren) kohottaa omaa itseänsä
(ruumis) varoen [oikealla] hoidolla. Väärä [valtiotaloudenhoitaja]
(ei-Ren) kohottaa varallisuutta oman itsensä kustannuksella.
21. Milloinkaan ei ole tapahtunut, että tuo Ylin harrastaisi
jalomielisyyttä, eivätkä alemmat harrastaisi oikeutta (I).
Milloinkaan ei ole tapahtunut, että kansa harrastaisi oikeutta, eikä
ruhtinaan asioita ajettaisi loppuun. Milloinkaan ei ole tapahtunut,
että varastot olisivat rikkautta täynnä, eivätkä ne tulisi ruhtinaan
käsiin.
22. _Mong Hsien Tzï_ sanoi: ["Virkamies,] jolla on vaunut ja hevoset,
ei kaitse kanoja eikä porsaita. [Toinen,] joka leikkaa [uhri-]jäitä,
ei paimenna lehmiä eikä lampaita. [Kolmas,] jolla on sata vaunua,
ei tarvitse [enää] verotulojen kokoilijaa. Jos sitä tarvitaan, niin
mieluummin olkoon tämä virkamies varas".[78] -- Tästä sanotaan:
"Rikkaus ei ole valtion voitto. Valtion voitto on vanhurskaus
(I)".[79]