yhtä vähän kuin Uskollisuutta, asetettu päähyveiden arvoon. Ihmisyys,
_Ren_, merkitsee johtonsa puolesta: 'Kaksi miestä', 'kaksinkerroin
(hyvä) ihminen'. Siitä syystä, ja myöskin merkitykseen nähden, olen
katsonut olevani oikeutettu kääntämään Ren-sanan Ihmisyys-sanalla,
vaikka se usein käännetään rakkautta ja hyväntahtoisuutta
ilmaisevilla termeillä (benevolence, charity, kindness j.n.e.). Tämä
Ren on oikea kuninkaallinen hyve, niinkuin apostoli Jakob sanoo
rakkauden lakia kuninkaalliseksi laiksi. Ren on näet ihanne-ihmisen,
ruhtinaan ja ihanteellisen hallitsijan määre. Tämä "ihmisluonnon
syntyperäinen hyve" sisältää taulukkomme mukaan seuraavat kuusi
eri piirrettä: _Yleismieli, Epäitsekkyys, Vanhempien kunnioitus,
Lempeys, Laajasydämisyys ja Jalomielisyys_. Vanhempien kunnioitus
ei näytä oikein hyvin soveltuvan tähän ryhmään siinä merkityksessä
kuin se on taulukossamme esitetty ja kuin sitä Kiinassa opetetaan.
Sen sija näyttäisi olevan paremmin Oikeus-käsitteiden joukossa,
kiinalaisen 'Veljeys'-käsitteen rinnalla. Mutta tämä kuuliaisuuden
ja kunnioituksen niin tärkeä oppi on tahdottu saada sopimaan itse
ihmisyys-käsitteeseen. Kun Hsiao (kunnioitus) ja Kung (yleismieli)
ovat Ren-sanan alaosastoina, ei näyttäisi olevan aivan paikallaan
jos Ren-sanan kääntäisimme pelkkää rakkautta ilmaisevana. Kuitenkin
sisältää sekä Ren-sana sellaisenaan, että taulukossamme sen
kohdalle merkityt hyveet, pääasiallisimpana piirteenään rakkauden,
hyväntahtoisuuden, ja sitähän myöskin länsimainen Humanitas merkitsi.
Kiinalainen Ren on vain lähempänä kristillistä rakkauden lakia kuin
länsimaiden ihmisyys, jolla on vahva yksilöllinen piirre.
Kungfutselaiselle siveysopille ominaista on sen _yleisyys,
yleispätevyys ja sosiaalisuus_, yhteiskuntakokonaisuuteen lukeutuva
mieli. 'Ihmisyyden' ensimmäiseksi tuntomerkiksi on asetettu
yhteenkuuluvaisuuden tunne (Kung), joka ei liitä meitä ainoastaan
ihmismaailmaan, vaan myöskin koko maailmankaikkeuteen. Emme voi olla
näkemättä tässä yleismielen vaatimuksessa yhtäläisyyttä kantilaisen
siveysopin kanssa. Edellä huomautimme, kuinka myöskin kolmas
perushyve, Li (Nuhteettomuus), asettaa yksilön kiinteään yhteyteen
yhteiskunnan kanssa. Samaa on sanottava Hsiao (Kunnioitus)- ja Ti
(Veljeys) -käsitteistä.
Ruhtinas, _Džyin Tzï_, on yhteiskunnan koossapitäjä. Senvuoksi
yhdistyvät hänessä kaikki oleelliset hyveet; Džyin Tzï on kaikkien
hyveiden summa, hän on ihanneihminen, koko kansan esikuva, hyveiden
olennoituma, aina siihen määrään, että Džyin Tzï-sana on tullut
kielenkäytössä merkitsemään siveellisesti täydellistä ihannekuvaa.
Korkeimmassa määrässä ovat hyveet kuitenkin keskitetyt _Šeng_-sanaan,
joka on joskus, epäoikeutetusti kyllä, käännetty 'pyhä'-sanalla.
Sillä on siis tahdottu ilmaista kristillistä täydellisyyttä.
Šeng-sanan läheisempi vastine on kuitenkin _Viisas_. Siihen viittaa
merkin rakennekin, jossa on 'korva' oleellisimpana osana. Kiinassa
näet pidetään korvan kautta saatua ohjausta miltei arvokkaampana
kuin silmän kautta saatua. Senvuoksi epäjumalille laitetaan pitkät
riippuvat korvat viisauden symbooleiksi. Jos tahtoo olla kohtelias ja
kunnioittaen puhua seuratoveristaan, niin parhaimpia kohteliaisuuksia
on sanoa, että hänellä on pitkät korvat. Toisena osana Šeng-merkissä
on Dž'en, 'kertoa', joka puolestaan merkitsee 'suurta suuta'. Viisaus
olisi siis siten saatavissa, että meidän korvaimme kuullen kerrotaan
paljon ja että meillä on tarkat korvat ottamaan asioista vaarin.
Šeng käytetään sekä adjektiivina että substantiivina, kuten
yleensä kiinalaisia ajatusmerkkejä. šeng merkitsee ensinnäkin
Taivaan Poikaa, Kiinan keisaria, ja sitä käytetään hänestä
itsestään ja hänen julistuksistaan. Sitten Šeng merkitsee
kungfutselaisuutta ja Kungfutsea. Edelleen käytetään Seng-merkkiä
vanhoista ihanneihmisistä, sellaisista kuin Jao ja Šuen, y.m. Eikä
kiinankielessä löydy sanaa, joka paremmin vastaisi kristillistä
täydellisyyttä kuin tämä Šeng, vaikka tässä ei ole kristillistä
pyhyyden piirtoakaan. Pääpaino näyttäisi Šeng-sanassa olevan
käytännöllisellä, hyverikkaalla älykkäisyydellä ja nuhteettomuudella.
Šeng-sanan rinnalla käytetään _Hsien_-sanaa siveellisen ihanteen
ilmaisijana. Sekin viittaa hallitseviin piireihin, mistä kaikki
hyveet vanhimpana aikana ovat etsittävissä. Hsien on kokoonpanonsa
puolesta 'kallisarvoinen, uskollinen ministeri', ruhtinaan 'oikea
käsi'. Hsien yhdistetään usein Šeng-sanaan, mutta itsenäisesti sitä
käytetään vähemmän kuin Šeng-sanaa, eikä sitä pidetä aivan yhtä
täydellisenä kuin jumalallista Šeng:iä.
Šeng, hyveiden summana, näyttäisi johtavan siihen, että Viisaus
olisi katsottava _korkeimmaksi hyveeksi_. Taulukossamme se
kuitenkin esiintyy neljän muun hyveen tasolla, tavallaan kuitenkin
keskustassa kiinankielisessä taulukossa. Viisaus vaatii välttämään
harhateitä kummallakin puolella ja käymään kultaista keskitietä.
Yksi kungfutselaisista peruskirjoista Džung Jung (Kultainen
Keskitie) tehostaa erikoisesti tätä harhateiden välttämistä. Mutta
yhtä vähän on siinä, kuin missään muuallakaan kungfutselaisessa
kirjallisuudessa, hyveitä johdonmukaisesti kehitetty jostakin
pääkäsitteestä. Kungfutsen pojanpoika ylistää siinä vain täydellistä
hyveellisyyttä, joka ennen kaikkea ilmenee Kungfutsessa itsessään.
Usein esitetään vanhempien kunnioitus, _Hsiao_, kungfutselaisuuden
perusaatteeksi. Siinä onkin sikäli totta, että Kiinan keisarit, jotka
ovat huomanneet Hsiao-opin edullisen merkityksen hallitushuoneen ja
valtakunnan hallinnon menestymiselle, ovat tietoisesti tehostaneet,
korostaneet ja kehittäneet Hsiao-käsitettä, m.m. panemalla
Kungfutsen suuhun koko Kunnioituksenkirjan (Hsiao Džing) laajalle
ulottuvan sisällön. Han- ja T'ang-hallitsijasuvuista on sanottu:
O Dž'ao i Hsiao drï T'ien Hsia: "Hallitsijasukumme hallitsevat
isänmaata Hsiao:lla." Samaa voi sanoa myöhemmästäkin dynastioista.
Myöskin Tietosanakirjassa on Hsiao esitetty kungfutselaisuuden
pääkäsitteeksi. On myös muistettava, että Hsiao-käsitteellä on
taisteltu kungfutselaisuutta uhkaavia harhaoppeja vastaan. Ja
hyvällä syyllä voi sanoa, että kungfutselaisuus elää ja kaatuu
Hsiao-käsitteen kanssa.
Kungfutse itse ei kuitenkaan asettanut Hsiao-käsitettä kaikkea
yhdistäväksi peruskäsitteeksi, eikä se sitä ole taulukossammekaan.
Paremminkin näyttäisi _Ren_ ja _I_ yhdessä, kuten Mongtsella,
muodostavan johtavan aseman taulukossamme. Nämä käsitteet
täydentävät hyvin toisiaan, joten niistä saadaan kylläkin arvokas
perusohje: 'Oikeamielinen rakkaus', 'Totuudenmukainen hyvyys',
joka osittain lähentelee 1 Kor. 13 luvun rakkauskäsitettä, vaikka
Paavalin _agapee_ on paljon lämpimämpi kuin kungfutselainen Ren,
eikä korinttilaiskirjeen 'rakkaus'-sanaa olekaan yleensä kiinaksi
käännetty Ren-, vaan Ai-sanalla, tai sitten molemmilla yhdessä, tai
vielä Ren I-käsitteelläkin.
Kungfutse yhdistää eräässä kohden koko opetuksensa Šū-käsitteeseen.
Hän ei kuitenkaan asiaa lähemmin selitä, eikä kehitä opetuksiaan
tästä johdonmukaisesti. Šū, samoin kuin äskenmainittu Hsiao,
ovat taulukossamme alaosastoina Ren-käsitteen kohdalla. Šū:n
olen kääntänyt sanalla 'Epäitsekkyys'. Sillä on kuitenkin ehkä
vaativampi merkitys kuin epäitsekkyys-sanalla meillä. Šū-käsitteeseen
sisältyy myötätunto, sympatia, -- kiinalaisessa merkissä on 'sydän'
merkityksen antajana. Sydämen ääntä on kuultava, sen mukaan on
meneteltävä, on toimittava 'niinkuin sydän', turmeltumaton sydän,
vaatii. Kungfutse itse selitti Šū:n seuraavasti: "Mitä et tahdo
itsellesi, älä tarjoa toisillekaan". 'Suuressa Opissakin' esiintyy
tämä Šū-sana. Siellä se on selitetty 'Viivottimen ja harpin opilla',
kehittämällä 'keskinäisyyttä' niin että se lähenee Jeesuksen sanaa
Matt. 7:12, "Kaikki, mitä te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää
tekin samoin heille".
On tahdottu nähdä ero siinä, että Jeesus puhuu myönteisesti ja
Kungfutse ylläolevassa lauseessaan kielteisesti, mutta tosiasia on,
että itse pääsana, Šū, ei ole kielteinen vaan myönteinen, ja että Šū
kauttaaltaan kungfutselaisessa kirjallisuudessa -- myöskin 'Suuressa
Opissa' tietää positiivista sisältöä. Šū-kasitteeseen sisältyy
myöskin rakkaus, mutta ei ylhäältäpäin tulevana hyväntahtoisena
armonosoituksena, vaan paremminkin samalta tasolta lähtevänä
myötätuntoisena mielialana, kykynä asettaa itsensä toisen asemaan,
siis lähennellen Raamatun sanaa 'Rakasta lähimmäistäsi niinkuin
itseäsi!' Kuitenkin on tässäkin huomautettava, että Raamatun sana on
paljon painokkaampi kuin kungfutselainen Šū, joka on sangen haalea
Raamatun rakkauskäsitteen rinnalla.
Šū-käsite sisältää jotenkin Ren ja 1-käsitteiden yhtymän, kun
nimittäin muistamme, että I on 'ihmissydämen totuudentajunta' ja Ren
'ihmisluonnon syntyperäinen hyve', kuten taulukossamme nämä käsitteet
selitetään. Šū-käsite lienee vain suuremman selvyyden saamiseksi
jaettu Ren ja I käsitteisiin.
Olkoonpa siis puhe joko Ren-I-käsitteestä tai Šū:sta, niin joka
tapauksessa kungfutselaisuuden perushyve sisältää 'rakkautta'
lähentelevän pääpiirteen, olkoon tämä sitten 'oikeamielinen rakkaus',
totuudenmukainen hyvyys', tai 'epäitsekkyys', 'keskinäisyys
(resiprokaalisuus)'.
Huomautimme, ettei Šū-käsite ole aivan niin ehdoton kuin Raamatun
rakkauskäsky. Šu näet tekee myönnytyksiä eri asemassa oleville,
niinkuin Ren-käsitekin. Sitä ei tee Ai-sana, joka siitä syystä on
otettu Uuden Testamentin rakkauskäsitettä ilmaisemaan. 'Ai' on
sydämellisyyttä, suorastaan 'sydämen vastaanottamista', merkin
rakenteesta lukien. Šu ja Ren-käsitteiden 'rakkaus' sitävastoin
saattaa olla hyvinkin peitettyä; erilaiset elämänasemat ja
ihmissuhteet saattavat suuresti vaikuttaa rakkauden olemukseen.
Varsinkin kunnioituksen käsite, Hsiao, hallitsee suuresti
kungfutselaista rakkautta, jopa siihen määrään, että muutamilta
tutkijoilta on rakkaus kokonaan peittynyt, ja pelkkä Hsiao on jäänyt
jäljelle. Käytännöllisessä elämässä on vielä enemmän asianlaita näin.
Olkoon asian valaisemiseksi tässäkin mainittu, että Kiinassa pian
Kungfutsen jälkeen asetettiin ehdoton, yleinen rakkaus siveellisen
vaelluksen perusohjeeksi. Sen teki suurella rohkeudella ja
tietoisesti vastustaakseen Kungfutsea edellämainittu ajattelija
_Mìtse_ (Mō Ti). On huomattava, että hän käytti juuri Ai-sanaa
iskusananaan. Hänen lyhyt ja sattuva terminsä oli Džien Ai, 'yleinen
ja yhtäläinen rakkaus' kaikkia kohtaan. Tämä herätti suuren kuohunnan
kungfutselaisten keskuudessa. Erittäinkin _Mongtse_ taisteli
kiivaasti tätä liian tasa-arvoista oppia vastaan. Hänelle oli selvää,
että koko Kungfutsen oppirakennelma hajoaisi yleisen rakkauden
opin levenemisen kautta. On mielenkiintoista huomata, että Mongtse
käyttää tärkeimpänä taisteluaseenaan juuri Hsiao-käsitettä. Se
häviäisi kokonaan Metsen opin valtaan päästyä. Vanhempien arvoasema
ja yleensä kaikki arvovalta olisivat uskollisten kungfutselaisten
mielestä kärsineet liian tuntuvia vaurioita jos yleinen ja yhtäläinen
rakkauden oppi olisi ilman rajoituksia sovitettu kaikkiin. Ja niin
julistettiin Metsen rohkea ote harhaopiksi, jona se on pysynyt tähän
päivään asti.
KUNGFUTSELAISTEN PERUSHWEIDEN TAULUKKO.
_Mieti näitä itseäsi kieltäen lakkaamatta! Pidä näistä kiinni pelolla
ja vavistuksella!_
I. _Ihmisyys. Ren_.
Ihmisluonnon syntyperäinen hyve.
1. _Yleismieli. Kung_.
Pidä vanhoja vanhoina ja nuoria nuorina. Kun on jotain menestystä
meillä, lisää sitä samalla muille. Älä erota itseäsi olevaisesta.
Katso hyvää tahtoa samoilla silmillä kuin sen toteutumistakin.
2. _Epäitsekkyys. Šū_.
Mitä et tahdo itsellesi, älä tarjoa toisillekaan. Älä muistele
vanhoja vikoja. Ota huomioon kunkin kyvyt.
3. _Vanhempien kunnioitus. Hsiao_.
Lue vanhempien toiveet jo heidän kasvojensa ilmeistä. Huolehdi heistä
heidän kuoltuansa ja muistele etäisiäkin esi-isiä. Jätä vanhemmiltasi
saatu nimi kunniakkaana jälkimaailmalle.
4. _Lempeys. Tz'ï_.
Kohtele lapsia lempeästi, vieläpä vieraidenkin omia. Sääli orpoja ja
leskiä. Säästä kaikkea käyttökelpoista.
5. _Laajasydämisyys. K'uan_.
Suuri sielu voi kärsiä pahaa maksamatta sitä samalla mitalla.
Käyttäydy rauhallisesti ja luontevasti kaikkia ihmisiä kohtaan, äläkä
loukkaa esimiehiäsi.
6. _Jalomielisyys. Hou_.
Hyve on aina palkittava, mutta pahaa ei ole kostettava. Mieluummin
tehkööt muut minulle vääryyttä kuin minä tekisin sitä muille.
II. _Oikeus. I_.
Ihmissydämen totuudentajunta.
1. _Rehellisyys. Dzeng_.
Jos elämässäsi on jotain vajanaista, niin itseltäsi siihen on apu
saatava. Menettele aina järkisyiden mukaan, äläkä toimi umpimähkään.
Täytä tarkoin velvollisuutesi, äläkä tavoittele tuulentupia.
2. _Suoruus. Drï_.
Tahtosi olkoon taipumaton väärään. Älköön sinua vietelkö suloiset
sanat, eikä ihana muoto; ei myöskään imartelu eikä uhkaus. Palvele
uskollisesti esimiehiäsi.
3. _Veljeys. Tï_.
Kunnioita vanhempia veljiäsi ja ole ystävällinen nuoremmille
veljillesi. Pidä arvossa vanhoja ja iäkkäitä.
4. _Miehuus. Jung_.
Kun huomaat hyvää, seuraa sitä! Kun ymmärrät erehdyksesi, korjaa se
heti! Rikkaus ja kunnia ei vie sinua harhaan; köyhyys ja häpeä ei
järkytä sinua.
5. _Kohtuus. Kai. (Kiai.)_
Tartu tarmolla tehtäviisi, äläkä muutu muiden mukaan. Onnen suosiessa
ajattele oikeutta, ja tyydy niukkaankin osaan.
6. _Säädyllisyys. Dr'ï_.
Miehen ihanne on itsensä hillitseminen; naisen päähyve on puhtaus.
Kaikki kammokoot kaikkea pahaa ja kavahtakoot etteivät siihen vaivu.
III. _Nuhteettomuus. Li_.
1. _Kunnioitus. Dzing_.
Virkapuku ja arvomerkit olkoot täysin ansaittuja. Kunnia sille, jolle
kunnia tulee. Olkoon kunnioitus vilpitöntä; valheellisuutta aina
vältä. Huolellisuutta ja arkaa mieltä tässä tarvitaan.
2. _Varovaisuus. Džin_.
Muista ihana, unohda ikävä; peitä paha, paljasta hyvä! Sanoja älä
kevyesti päästä, asioita älä kevyesti päätä! Mies on määrääjä, nainen
seuraaja. Erillään olkoot sukupuolet.
3. _Nöyryys. Ts'ien_.
Ne, jotka jotakin hyvää omaavat, olkoot niinkuin ei heillä olisi.
Älä liikoja luota kykyihisi. Älä mieltäsi kiinnitä kunniaan tai
maineeseen.
4. _Vaatimattomuus. Rang_.
Kieltäydy paljosta, valitse vähä! Ole mieluimmin alhaisten tasolla.
IV. _Viisaus. Drï_.
1. _Ihmistuntemus. Drï Ren_.
Lähesty hyviä, pakene pahoja! Arvostele oikein ihmisiä ja heidän
puheitansa. Älä perusteettomien puheiden nojalla herkästi usko
huonoon mieheen, äläkä pahojen puheiden tähden arvostele väärin
kunnon miestä.
2. _Periaatteiden ymmärtäminen. Dri Lï_.
Olkoon sinulla laajat tiedot, hyvä arvostelukyky, huolellinen
ajatustottumus ja älykäs asiain esitystapa. Tunkeudu taivaan ja maan,
menneisyyden ja nykyisyyden ongelmiin. Huomaa tarkoin ihmisten ja
asiain, oikean ja väärän eroavaisuudet.
3. _Elämän ymmärtäminen. Drï Seng_.
Viljele hyveitä, valvo itseäsi, täytä tehtäväsi täydellisesti!
Silloin on sinulle samantekevä, olkoon onni mikä tahansa.
4. _Näkevä silmä ja kuuleva korva_.
Katso kauas ja selkeästi, kuule hyvettä huomaavasti. Älä lue likaisia
kirjoja, äläkä kuuntele imartelupuheita.
V. _Uskollisuus. Hsin_.
1. _Yksinkertaisuus. Pu ōr_.
Sanoissa ja teossa, sisällä ja ulkona, kaikkialla ollos yksi ja
sama. Ahkerissa opinnoissa, tarmokkaassa toiminnassa, alkaessa ja
päättäessä, älä missään vilpistele.
2. _Totuus. Džen_.
Mökkipahasessa puhutut sanat saakoon kertoa palatseissa. Arkiaikaiset
tapahtumat saakoon todistaa Jumalan Taivas.
3. _Puhtaus. Dž'eng_.
Ajatuselämäsi olkoon läpeensä vilpitöntä. Suhteissasi ihmisiin älköön
olko hämäryyttä. Toimien toisten asioissa, ollos täysin uskollinen.
4. _Vilpittömyys. Pu ts'ï_.
Elä niin, ettei sydämesi tuomitse sinua, ei yleisö vihaa sinua, ei
vaimosi häpeä sinua, eikä ystäväsi närkästy sinulle.
* * * * *
Edellä esitetyn taulukon laatijaa ei tunneta. Siitä huolimatta
pidetään sitä suuressa arvossa. Siihenhän on koottu kungfutselainen
siveysoppi suppeaan tilaan. Yhtä ja toista muistuttamista siihen
kyllä olisi, -- edellä jo olemme taulukon heikkouksiin viitanneet --,
mutta siitä huolimatta on taulukko aikalailla hyvin järjestetty.
Yhtä heikkoutta erikoisesti huomautamme kungfutselaisessa
siveysopissa. Se on _totuuden_ syrjäytetty asema. Vaikka
Oikeus-käsite, I, on tulkittu 'ihmissydämen totuudentajunnaksi' tai
paremmin käännettynä ehkä 'järkiperusteiden' tajunnaksi, niin ei
sen alaosastoissa ole vähintäkään viittausta totuudenrakkauteen.
Totuus-sana, Džen, ilmenee kyllä Uskollisuuden ala-ososttona, mutta
sille ei ole annettu samaa sisältöä kuin totuussanalla on meillä.
Džen on pikemminkin vain 'tosi' tai 'todellisuus'. Kiinalainen
ei ole tehnyt kysymystä: "Mikä on Totuus?" eikä hän ole johtunut
ajattelemaan, että totuus voisi tehdä vapaaksi. 'Totuuden henkeä' ei
Kiinassa ole.
Kun Mongtse saapui erääseen hoviin ja kun ruhtinas häneltä kysyi
mitä hän tuo tullessaan sellaista, josta on hyötyä valtakunnalle,
niin Mongtse moitti ankarasti tuota ruhtinaan hyödyn tavoittelua
ja neuvoi harrastamaan vain ihmisyyttä ja oikeutta. Mutta siitä
huolimatta kuultaa Kungfutsen ja Mongtsen siveysopista selvä
_hyödyn_ tavoittelu, utilitarismi, joka ei jaksa käsittää, että
totuus sellaisenaan on arvokas päämäärä ja tavoiteltavaa oman
itsensä vuoksi. Suuressa Opissakin on taisteltu hyödyn tavoittelua
vastaan, mutta sen sijaan on sielläkin asetettu, ei totuutta, vaan
oikeus, I, jonka voi myös kääntää "vanhurskaus"-sanalla, vaikka
se ei sitä täysin vastaa. Sikäläinen mietelause kuuluu: "Rikkaus
ei ole valtion voitto, valtion voitto on vanhurskaus." Se, mitä
käsitetään englantilaisella sanalla right, ei ole saanut sijaansa
kungfutselaisessa systeemissä.
Edelleen voidaan huomauttaa kungfutselaisten hyveiden heikkoa
_perustelua_. Siveyssäännöt tulevat ikäänkuin omilla valtuuksillaan,
oman arvovaltansa nojalla; niitä ei tarvitse lähemmin perustella
eikä niiden merkitystä selvitellä. Hyveiden olemukseen tunkeutuvaa
tutkistelua etsii turhaan kungfutselaisesta kirjallisuudesta. Vieläpä
sellainenkin seikka kuin suhde, relatio, on kiinalaisille ollut
tarpeeton käsite. Jonkinlaisella käytännöllisellä älykkäisyydellä
ovat yksityiset seikat vaarinotetut, ja monta arvokasta ja hauskaa
löytöä on tehty, mutta saatua aineistoa ei ole kyetty perustelemaan
eikä yhdistämään elimelliseksi kokonaisuudeksi, vaan siitä on tullut
parhaassakin tapauksessa vain jonkinlainen mosaikkikudos.
Kungfutselaista siveysoppia on selostettu vielä kirjoituksessa "Suuri
Oppi johdantona kungfutselaiseen elämänkatsomukseen".
III.
KUNGFUTSELAISUUS USKONTONA
1.
KIINAN KOLME USKONTOA.
Kiinan kolme edustavinta, enemmän tai vähemmän uskonnollista
oppisuuntaa ovat kiertyneet yhteen kuin saman köyden kolme säiettä.
Tämä yhteys on saanut keisarillisen, virallisesti tunnustetun muodon.
Jokainen kiinalainen tuntee sananparren: -- "_San Džiao kuei I_." --
"Kolme Opetusta (uskontoa) kuuluvat Yhteen." Tähän sanontaan sisältyy
laajakantoinen ajatus, kuten lähetyssaarnaajaveteraani A.H. Smith
huomauttaa.[24] Jokaisella oppisuunnalla on näet oma 'ykseysoppinsa',
ja kaikki kolme ykseysoppia ovat pohjaltaan yksi ja sama ykseys.
_Taolainen_ ykseysoppi kuuluu: -- '_Pao Yen šou I_' -- "Kun pidetään
kiinni 'Alkuperäisestä Perusaatteesta' (Yen Ts'ï), niin säilytetään
ykseys." _Buddalainen_ ykseysoppi on saanut sanontatavan: -- "_Uan
Fa' kuei I_": -- 'Tuhannet (10,000) säännöt palaavat yhteen.'
_Kungfutse_ lausuu 'Keskusteluissaan' omasta opetuksestaan: -- "_U
Tao I i kuan-drï_": -- 'Minun Oppini on ykseysaatteen läpitunkema.'
Tämä kungfutselaisuuden pääkäsite on _Šū_, josta on edellä tehty
selkoa.
Ykseyden ajatuksen vaatimus perustunee 'yhden' ja 'suuren' _Taivaan_
olettamiseen. Taivaan olemusta kuvaa selvästi sen sanamerkki,
_T'ien_, joka nykyisessä muodossaan on kokoonpantu osista 'yksi'
ja 'suuri'. Selvän ilmaisun on tämä ykseyden ajatus saanut
'_Ennekirjan_' lausunnossa: -- "_T'ien I, Ti ōr_": -- 'Taivas on
yksi, Maa on toinen (perusvoima)'.
Uskontojen yhteys on siis tietopuolisesti hyvin perusteltu. Taivas
(T'ien) on kaikkien yhteinen yhdysside: kukin uskonto suhtautuu
siihen omalla tavallaan. Taolaisuus koettaa syntyjä syviä,
äärimmäisiä alkuperusteita tarkastamalla päästä Taivaan 'Tielle'
(Tao). Kungfutselaisuus tehostaa Taivaan mukaista elämänvaellusta,
sopusointua Taivaan kanssa. Buddalaisuus tavoittelee Taivaaseen
ankarien ja pitkällisten ponnistusten kautta. Taolaisuus katselee
Taivasta enemmän menneisyyden, kungfutselaisuus nykyisyyden ja
buddalaisuus tulevaisuuden näkökulmalta.
Kungfutselaisuus on Taivaan projektio ihmisvirran suoralla
viivalla. Taolaisuus ja buddalaisuus ovat pisteitä samalla suoralla
peruspisteen molemmin puolin. Sen vuoksi on kungfutselaisuudesta
lyhin matka Taivaaseen; Taivas on sen oma ilman muuta.
Kungfutselaisuuden pisteestä lähtee 'Normaali', 'Kultainen Keskitie',
_Tā Tao_ (Valtatie), joka johtaa oikotietä Onnen maahan. Taolaisuus
ja buddalaisuus johtavat samaan päämäärään, mutta niillä on pitemmät
ja kapeammat polut taivallettavanaan. Joka on eksynyt valtatieltä,
hän voi löytää varapolun sen kummaltakin puolelta, taolaisuuden ja
buddalaisuuden kapeat käytävät.
Rohkeana ja varmana lähtevät kungfutselaisuuden sankat joukot
vaeltamaan Valtatietä, suurien siveellisten sääntöjen selvästi
viitoittamaa tietä, Taivasta kohti. Taipaleelle voidaan lähteä
niin turvallisin mielin, kun tiedämme, että vanhat Viisaat ja
Pyhät ovat horjahtamatta sen läpi käyneet; heidän ylevä esikuvansa
väikkyy alati kutsuvana ja kehoittavana silmäimme edessä. Lisää
turvallisuuden tunnetta tuo tietoisuus siitä, että meillä on
liittolainen omassa itsessämme; oma luonteemme vaatii meitä käymään
tätä viitoitettua Tietä. Ihmisluonto ei näet ole vain puhdas ja
virheetön kuin kirjoittamaton taulu (tabula rasa). Se on enemmänkin
meidän eduksemme. Se pakottaa meitä eteenpäin tällä hyveiden tiellä,
niinkuin painovoima panee veden virtaamaan alaspäin. Ei pitäisi siis
tyhmänkään eksyä tällaisella suurella Valtatiellä, eikä heikonkaan
taipaleelle uupua näin hyvästi varustettuna.
Kaiken hyvän lisäksi on Taivas vielä niin lähellä. Se on jo tämän
elämän aikana todettavissa, ja sillä on sitä paitsi hyvät ajatukset
meitä kohtaan (Hao Seng drï Te'). Taivaan voimat ja maan viljavuus,
ihmisten ystävyys ja itsetyydytyksen ilo, -- kaikki siunaavat meitä
tällä taipaleella. Ihana päämäärä on tuossa silmäimme edessä:
Tasa-arvo, yhdenvertaisuus Taivaan ja Maan kanssa niin arvovaltaan
kuin tehtäväänkin nähden; menestys elämässä ja rauha kuolemassa;
ihmisten kunnioitus ja arvonanto elinaikana; hyvä nimi, suuri suku ja
vielä suurempi kunnioitus jälkimaailman keskuudessa. Mitä muuta me
vielä osaisimme uneksia? Olkaamme tähän tyytyväisiä.
Tässä on meille kyllin. Jälkipolvi täyttää sielun tarpeet tulevassa
maailmassa. -- Näin lähelle on Taivas tullut meitä. Näin olemme
yhtä sen kanssa. Näin syntyy sopusointu Taivaan ja Maan, Henkien ja
elävien ihmisten välillä. Tämä on kungfutselaisuuden käytännöllinen
Onnen-ihanne. Jättäkäämme kaikki haaveet haudantakaisen elämän
tilasta!
Mutta vaikka tie on niin selvä, vaikka ylevät esikuvat ovat elävinä
edessämme, vaikka oma luontomme vaatii meitä tälle kultaiselle
Keskitielle, vaikka Taivas auttaa meitä taipaleella ja vaikka
Tie on niin lyhyt ja Taivas lähellä, -- niin sittenkin harvenee
joukkomme taipaleella. Joistakin meille käsittämättömistä syistä
poikkeavat monet Tieltä pois. Vaikka siveyssäännöt ulkoa osasi,
vaikka käskyjen taulut olivat silmäin edessä työpöydän ääressä,
vaikka niitä aina itselleen terotti ja muille muistutti, vaikka
lakkaamatta itsensätutkistelua harjoitti ja ajatuksiaan vartioi,
vaikka ymmärrystään avarsi ja tahtoaan koetti hyväksi saada, vaikka
tunteitaan hoiti ja itseään kasvatti, -- niin sittenkin horjahti
jalka joskus, pois katosi määränpää, erehdyttiin taasen siltä
kultaiselta Tieltä.