Kysymys ehdoista on aiheuttava hurjan riidan. Yleisen mielipiteemme
äärimmillä laidoilla meillä on kahdenlaisia temperamentteja. Ensinnäkin
meikäläiset gentlemanit, urheilijat, uskalikot, ylväät ritarit. Näiden
mielestä on kerrassaan inhottavaa ja raukkamaista parjata vihollista,
kun hän on pystyssä, potkia häntä, milloin joku toinen on iskenyt hänet
maahan, puhkaista häneltä silmät, leikata kieli, hakata poikki oikea
käsi ja ryöstää häneltä kaikki rahat. Nämä urhot sanovat: "Ei riitä,
että kykenemme tänään taistelemaan Saksaa vastaan. Me voimme taistella
sitä vastaan joka päivä ja milloin tahansa. Tulkoon vain uudestaan ja
yhä uudestaan. Me voimme taistella kolme yhtä vastaan; ja jos tulee
kymmenen yhtä vastaan, kuten Monsin luona, niin me taistelemme
peräytyen ja karkoitamme vihollisen jälleen takaisin, kun olemme
uuvuttaneet sen oman painomme tasalle. Ellei sen laivasto halua lähteä
liikkeelle taistelemaan siitä syystä, että meillä on liian paljo
aluksia, niin lähetämme kaikki, mitä meillä on liikaa, takaisin
Portsmouthiin ja annamme urhoollisinten ja parhaiden voittaa." Näin
puhuvat urhot, ja niin otaksutaan (joskin erehdyttävästi) myöskin
Draken käyneen armaadan kimppuun.