Minä mies metän käwiä
Uros korwen kolkuttaja,
Käwin mä korwet kolkuttellen
Salot synkät sylkyttellen,
Kankaat kaiket kaikottellen.
Ammun Tetren, ammun toisen,
Ammun kohta kolmanenkin,
Putoisi puhas lumelle
Rahat hankelle hajoisi.
Niin ennen Etuinen-Muori
Wiis anto wiitan nyppylältä,
Kuusi kumpun mättähältä
Sejseman selänältä.
Mut tämä nykyinen Muori
Kerran kuussa kuokkajaa,
Ei sitäkän siiwollein.
Lepy lehto, kostu korpi,
Taiwu ainonen Tapio!
Metän Hippa Halliparta
Metän kultainen Kuninkas,
Hopiainen hallehtia!
Anna mulle ainosiais,
Kanna mulle kainosiais,
Kullasta kulisiwia
Hopiassa helkewia!
Pistä willainen piwoisi
Kasta karwa-kämmeneisi,
Kämmeneisi kymmeneisi,
Yhtene kesässä yönnä
Ehto yönnä ensimäissä,
Minun miehän ehtiwän eteen
Pyytäwän pyyreen!
Anna juosta juotusasti
Wikewästi wiilettella,
Tuihakasti tuulettella,
Läpi wijan wilmekköihin
Läpi kankain kapekkoihin,
Läpi soihin, läpi maihin
Läpi korpiin kowiin!
Jos tule joki eteisi
Silki sillaxi siwalla,
Puna paula portahixi
Hako syrjään sysäjä!
Kuins tunnet Uron tulewa [Tässä on puhe Jänixesta.]
Tupita urowa myöten,
Juoskoon kullaissa käränä,
Hopiaissa sykkyränä,
Tuo tulla tuuhattelloo!
Jok' on jäykä juorulleen
Sitä wirkiste wisalla,
Kaikota kari-perälla.
Että witsa winkaisoopi
Pajun latwa parkaisoopi!
Ota wihta wiiakkosta
Koiwun kolmen kannaxesta,
Katajata kankas muaalta,
Jolla arkoja ajelet
Nuorukkaista nouattelet!
Jok on laiska juoremaan
Sitä siimalla siwalla,
Rauta ruoskalla rawauta!
Joka poskeen puskeexe
Tielle korwista kohoita,
Siwalla häntä siwullen
Eli piäähän paukauta!
Kuin ei ole tällä muaalla
Tuowos muaalta tuonemalta,
Wetyis wesinkin takoa.
Yli pyytäjän yhexen
Yli kuaatajan kahexan,
Wiijen Wiipurin wäliltä
Kuuen linnan kuuluwilta
Aita muaahan kuaatukooni
Seisemältä seiwäswäliltä,
Josta wilja wirtowasi
Wiljan wirtoisen sisälle!
Lapin luaajalta salolta
Pohjan pitkältä perältä
Kynttä kaiken karwallista.