(Hetken vaiettua.) Hän valehtelee, Gabriel ei voi olla sellainen konna!
Gabriel olisi paljaasta oman voiton pyynnöstä, viinatehtaan isäntänä
hänet tällä koululla ostanut? Nämät seinätkö olisivat viinalla
rakennetut? Ei, ei, se ei ole mahdollista! Täti, se ei ole mahdollista!
ROUVA. En ymmärrä kaikkea, mitä hän kirjeessä puhuu; mutta se mitä hän
assessorista sanoo on mahdotonta! Sittenhän ei maailmassa rehellistä
ihmistä löytäisikään!
HANNA. Mistä saisin varmuutta, mistä neuvoa, sillä nyt on sydämeni
kahtia jaettu!
ROUVA. Minä vaadin häneltä itseltänsä selityksiä.
HANNA. Assessoriltako?
ROUVA. Ei, vaan kanttorilta. Meidän täytyy tehdä suora asiasta ja
kerrassaan! Olemmekin olleet vaiti liian kauan.
(Menee kiivaasti sivuovesta.)
HANNA yksin. Tällaista mielen harhailua, epävarmuutta ja epäilystä ei
voi kauan kestää. Melkein toivoisin merkkiä taivaasta, joka ilmoittaisi
missä on oikeus.