JOULUKELLOT.

Niinkuin kylmät kuolinkirstut

kadun vanhat talot makaa. —

Joulukellot kumajavat,

helää temppel'urku vakaa.

Lunta vuotaa pilven palteet,

lekkuu liekki katulyhdyn.

— Minä onnen kerjäläinen,

enkeleitten lauluun yhdyn.

Juhlat näen seimen luona,

kasvot neitsyen ja isän.

— On kuin sydän saanut oisi

ilon muruun uuden lisän.

Tunnen tuoksut pyhän myrhan,

paina enää vuodet eivät.

Siunata jo heitä tahdon,

jotka multa onnen veivät.

Joulukellot kumajavat. —

Johtuu lapsuusaika mieleen.

— Helää hiljaa temppel'urut,

takoo tuuli seinän pieleen.

Valkeat tunnit · 第 43 / 46 题