Tukholmassa herätti jonkinmoista huomiota se, että elokuun 10 p:nä
1575 kaikkialla kadunkulmissa ja aitauksissa oli luettavana: "40 814".
Monet pysähtyivät uteliaina sitä katsomaan.
"Mitähän se merkitsee?" udeltiin.
Kukaan ei voinut selittää sitä.
Mutta tapahtuipa myöskin, että yksi ja toinen luki sen kyselemättä
mitään, luoden vain päinvastoin epäilevän silmäyksen ympärilleen ja
kiiruhtaen nopein askelin pois.
Mutta sitä ei tavattu ainoastaan Tukholmassa; melkein kaikki Ruotsin
suurimmat kaupungit olivat varustetut mainituilla ilmoituksilla.
Linköpingissä se oli piirretty erään kurjan puuhökkelin seinään aivan
kaupungin laidassa.
Sinne hiipi elokuun 14 p:nä kello kuuden aikaan iltapuolella joukko
naamioituja henkilöitä.
Mutta nyt ei ollut mitään katettua pöytää; joukko ruukkuja ja maljoja
oli läjätty eräälle pöydälle, kaikki sikin-sokin.
Tunnussanana oli "40". Yksi oli vahdissa ja laski vieraat sisään
samalla kuin luki ne. Kun hän oli tullut neljäänkymmeneen, sulki hän
ulko-oven ja tuli sisään sanoen: "Täynnä!"
Kaikki läsnäolijat katselivat epäillen toisiaan.