Nainen suuteli ojennettua kättä. "En, ennenkuin majesteettini on
antanut minulle anteeksi rohkeuteni."
"Minä olen odottanut sinua."
"Sitten olen onnellisin naisista."
Hän nousi oitis seisaalleen.
"Ovatko nuo minun lapseni?"
"Julius, tiedätkö kuka tuo armollinen herra on?" kysyi nainen pojalta
osoittaen liikutuksen valtaamaa Juhanaa.
"Kuningas, korkea herrani", vastasi poika.
"Tule tänne", sanoi Juhana istuen.
Poika meni heti hänen luokseen.
"Kuinka vanha sinä olet?"
"Yhdeksän vuoden."
"Yhdeksän vuodenko? Niin, niin! Joko osaat lukea?"
"Minä osaan tavata: Juhana kuningas."