Näyttämö sama kuin edellisessä näytöksessä. — On tultu syystalveen.
Ovesta näkyvä maisema lumen peitossa. Tuvassa pari pientä muutosta:
Vuodepäädyn luona olevalle penkille on levitetty laaja talja.
Kattoparruista riippuu vitjoista pahkakupin muotoinen lamppu, joka
sytytettäessä palaa vain pienellä tulella. Peräpöydällä on korkea
rautainen kahden kynttilän kynttiläjalka kierteisine tankoineen ja
lintukoristeineen.
Pukuihin nähden on huomattava seuraavanlaatuiset muutokset: Miehillä
on turkkeja tai ylemmillä turkisreunaisia viittoja. Niin on nyt
Henrik Kurjenkin punainen päällikköviitta turkiksin reunustettu.
Naisiin nähden on Johannan puvussa tapahtunut huomattavin
muutos: hämäläismallisen puvun sijasta on hänen yllään nyt
myöhäiskeskiaikaista, länsimaista mallia oleva, tumma röijyhame.
On aamu. Ulkoapäin suljettava akkunaluukku on kiinni. Näyttämö on
täysin pimeä.