Uuden henkivakuutusyhtiön osakkaat on kutsuttu yhtiökokoukseen Fennian
yksityishuoneeseen. Erik Julius Ristalli, puuhan alkuunpanija, on
puhunut vastikään selvittäen osakkaille uuden yhtiön periaatteita
ja mallisääntöjä. Hän on puhunut pitkälti ja vakuuttavasti ja
asiantuntijana vakuutusalalla on kyennyt tuomaan esiin ne puutteet
toisissa vakuutusyhtiöissä, joita poistamaan uusi yhtiö on aiottu.
Tupakansavun seasta näkyy kiihtyneitä naamoja ja kädenliikkeitä. Asia
on vakava rahakysymys ja epäilyksiä uuden yhtiön pystyssä pysymisestä
yhä ilmenee. Jatketaan kokousta, ja puheenvuoron saa rusthollari
Kekäle, jolla on suurin määrä osakkeita koemerkinnässä.
— Ennen kuin me päätämme yhtiön perustettavaksi, täytyy meidän
suunnilleen tietää, kuinka paljon osakepääomasta menee yhtiön
perustamiskustannuksiin ja alkuhankintaan, kuinka paljon hankinta
tulee maksamaan sekä kuinka paljon mahdollisesti saadaan vakuutuksia
ensimäisenä vuosineljänneksenä. Tähän antanee varman vastauksen herra
Ristalli, jota yleisesti pidettänee varmana asiantuntijana ja johon
luottaen minäkin olen tähän liikeyritykseen ryhtynyt, ehken liiankin
suurella panoksella.
Ristalli kiittää luottamuksesta ja tekee selkoa suunnitelmistaan, jotka
näyttävät erittäin hyvin ja varmasti harkituilta. Jos suunnitelma
toteutuu hänen laskujensa mukaan kaikessa laajuudessaan, niin
ainoastaan muutama vuosi, ja perustamiskustannukset ovat poistetut
Sitten kun tarpeelliset poistot on tehty, alkaa voittoa tulla, niin
että hurisee.
Ristalli on keksinyt oivallisen hankintasuunnitelman, Otetaan
ainoastaan muutamia miehiä kiinteällä palkalla järjestämään hankintaa
ja matka-asiamiehille, jotka saavat kantaa päivän kuorman ja helteen,
luvataan korkea provisiooni ja maksetaan se sitten kun hankittu
vakuutus on lunastettu. Mitään vakituista palkkaa ei maksata. Se olisi
turhaa varojen tuhlausta ja edistäisi vain laiskuutta asiamiehissä.
Maksetaan matka-asiamiehille vain hyvät provisioonit, ja minä olen
varma, että miehiä on valmiina tuhansittain palvelukseemme Suomen
saloille. Jos he tekevät huonoa työtä, rangaistaan heitä siitä
vetämällä osa peruutettujen vakuutusten provisioonista takaisin heidän
vastaisesta hankintasaannostaan. Näin ollen ei meille tule hankinta
maksamaan paljon mitään. Eikö tämä ole oivallinen suunnitelma. Vai mitä
sanotte, hyvät herrat?
— Tämmöisiä hankintatapaa eivät ole vielä toiset yhtiöt osanneet keksiä
— jatkoi puhuja — vaan minäpä sen keksin, ja jos tämä keksintö olisi
toisen laatuinen, hakisin varmasti sille patentin.
Puhuja lopetti ja painui istumaan. Oli hetkisen hiljaisuus. Vihdoin
nousi rusthollari Kekäle ja virkkoi.
— Kun asia on kerran niin, että siitä yhtiöstä semmoinen kultamylly
tulee, niin se perustetaan. Herra Ristalli on mainio keksijä alallaan.
— Ovatko siis kaikki herrat samaa mieltä kuin edellinen puhuja, kysyi
puheenjohtaja.
— Olemme, olemme, kuului kuin yhdestä suusta.
— Perustetaan yhtiö ja näytetään niille... Hallintoneuvosto uudelle
yhtiölle valittiin ja alettiin keskustella sen nimestä.
— Mikähän olisi iskevin? lausui eräs.
— Minulla olisi sopiva nimi tiedossa, virkkoi Kekäle.
— Mikä se on? kysyttiin uteliaana.
— Tähti. Meillä on Honkayhtiö, Riento ja Leimaus. Mutta kaikkien niiden
ylitse tämä tähtenä loistaisi. Ajatus ei ole hullumpi, vai mitä hyvät
herrat?
Katseltiin maahan. Yhtiön suurin osakas oli tehnyt hieman
yksinkertaisen nimiehdotuksen.
Ristalli pyysi puheenvuoroa.
Hyvät herrat. Kun tuo meidän uusi yhtiömme tulee heti kiivaan kilpailun
tuleen, pitäisi yhtiön nimenkin jo olla jonkunmoinen kestävyyden
symbooli. Ehdotan nimeksi Närettä, sillä se on suonien puulajeista
sitkein. Se taipuu, mutta ei taitu.
Nimiehdotus hyväksyttiin ja päätettiin hankintakoneisto panna
käyntiin heti, kun asiat saadaan vähän valmiimmiksi. Herrat hieroivat
tyytyväisinä käsiään. Uusi sampo oli keksitty, ja se tulisi jauhamaan
kultaa perustajiensa taskuihin.