Päivänkakkara, _chrysanthemum_, on keisarillisen huoneen tunnuskuvana.
Sitä kasvatetaan kasvihuoneissa ja ulkosalla mitä vaihtelevimpana
väriltään ja suunnattoman monimuotoisena; kasvi kukkii syksyllä, ja
silloin vietetään koko maassa päivänkakkarajuhlia. Kobessa kävin
yleiseen puistoon järjestetyssä päivänkakkaranäyttelyssä, missä oli
nähtävänä kahdeksankinsataa kukkaa yhdessä ainoassa varressa.
Yksityisiä varpuja oli siten käsitelty ymppäyksellä, teräslangalla ja
leveillä puupalikoilla, että ne muistuttivat purjehtivaa laivaa,
lintua, peuraa, polkupyörää tai veturia; esitettiinpä teatterissa
näytelmäkappalekin, jossa kaikki esiintyjät olivat pelkkiä eläviä
päivänkakkarapensaita.
Japanin keisarin palatsi on muurin ja kaivannon ympäröimä. Sen alueella
on isoja, kauniita puistoja, joihin on rakennettu kanavia, lammikolta
ja siltoja, ja eräässä niistä vietettiin päivänkakkarajuhlaa, johon
kutsuttiin europalaisiakin. Juhlayleisö keräytyi hienoissa
kävelypuvuissaan käyskentelemään puistoon, jonka teitä vaahterain
syyspunaiset lehvät varjostivat. Keisari oli parhaillaan tarkastamassa
laivastoaan Togon laivalla, mutta hovimarsalkat julistivat, että
keisarinna tulee saapuville juhlaan. Vieraat muodostivat kujan, ja
Hänen Majesteettinsa tuli jalkaisin, saattueenaan kaksi prinssiä,
seitsemän prinsessaa ja suuri joukko hoviväkeä. Keisarinna on
lyhytkasvuinen, kuusikymmenvuotias nainen; kasvot ovat keltaiset ja
värähtämättömät. Mutta prinsessat olivat mitä viehkeimpiä rusottavine
poskineen ja veitikkamaisine tummine silmineen. Tunsin kuitenkin suurta
pettymystä siitä, että he olivat sievän kansallispuvun _kimonon_
vaihtaneet europalaiseen vaatetukseen; parisilaiset hatut ja
päivänvarjot eivät ollenkaan soveltuneet silmäänpistävän siroihin
vartaloihin, ja paljoa mieluummin olisi kimonon nähnyt siinä
tulipunaisten vaahterain ja heleäväristen päivänkakkaraan taustalla.
Joitakuita päiviä myöhemmin palasi keisari matkaltaan ja päästi Ruotsin
lähettilään ja minut puheilleen. Me astuimme hämyisten suojamien läpi,
joiden kuutiolattiat oli verhottu matoilla, Japanin etevimpien
taiteilijain nelikulmaisten seinämaalausten ohi, taiteellisesti
koristeltujen verhojen alitse, ihmeellisten porsliini- ja
pronssimaljakkojen välitse. Pitkää käytävää myöten opastettiin meidät
sitte pienempään huoneeseen. Siellä odotti meitä keisari. Hän on
nimeltään Mutsuhito, ja päin vastoin kuin alamaisensa on hän kookas
mies; hän on päätänsä pitempi kansaansa. Iältään on keisari 58 vanha,
ja vaikka hänen tukkansa, pujopartansa ja kiverretyt viiksensä vielä
ovat pikimustat, näyttää hän vanhemmaltakin, sillä hänen kasvonsa ovat
täynnä ryppyjä ja harmaankeltaiset kuin pergamentti. Ääni on pehmeä,
soinnukas ja suostutteleva, ja hänen älykkäät kysymyksensä ilmaisivat,
että hänellä on tarkat tiedot läntisestä mannermaasta.
Mutsuhito tuli keisariksi vuonna 1867. Hänen hallituskautensa on
nimeltään Merji eli "Valistushallitus", ja hänen hallitessaan on
Japanista sukeutunut ensi luokan suurvalta. Tässä suuressa muutoksessa
ei ole vähimmin ansiota keisarin omalla ymmärtäväisyydellä ja terävällä
katseella.
Ennen oli maa hajautunut useihin pikku ruhtinaskuntiin, joita kutakin
hallitsi _daimio_ eli läänitysherra. Nämä kahakoitsivat tuon tuostakin
keskenään, vaikka tunnustivatkin kaikki herrakseen _shogunin_, koko
maan valtiaan. Daimiot ja _samurait_ olivat perinnäisaatelina. On
hämmästyttävää, että japanilaiset vielä tuskin neljäkymmentä vuotta
takaperin kävivät sotia jousin, miekoin ja keihäin! Kun samurait
läksivät taisteluun, sonnustausivat he jokseenkin raskaihin varuksiin,
joihin kuuluivat olkavarsi- ja sääripanssarit, kypärä ja naamasilmikko.
He olivat taitavia jousimiehiä ja heiluttelivat isoa säiläänsä molemmin
käsin. Kun samurai tahtoi sovittaa rikkomuksen tai palauttaa perheensä
kunnian, teki hän _harakirin_, terävällä veitsellä leikaten vatsansa.
Mutta sitten alkoi yhtäkkiä uusi aika Japanissa. Yleinen
asevelvollisuus pantiin toimeen vuonna 1872, ja ranskalaisia ja
saksalaisia upseereja kutsuttiin järjestämään sotalaitosta. Nyt on
Japani niin voimakas, ettei yhdenkään vallan tee mieli mennä sen kanssa
kiistasille.