Puolitoistasataa kilometriä länteen päin Hongkongista on Kanton, Kiinan
toiseksi suurin kaupunki, lähellä kahden joen suuta, jotka ovat
avoimina teinä sisämaahan. Sentähden on Kanton Shanghain jälkeen Kiinan
tärkein kauppakaupunki. Kantonista lähetetään maailman markkinoille
suurimmat määrät kuuluisia kiinalaisia silkkikankaita, ja melkoisen
pitkälle ovat siellä kehittyneet silkinkudonta, posliini- ja
paperiteollisuus. Kaupunki on n.s. sopimussatama, s.o. ulkomaalaiselle
liikenteelle avoin; niitä on Kiinassa 37. Siellä on 900000 asukasta;
varakuningas asuu myös siellä, ja Kanton onkin Kiinan kahdeksastatoista
maakunnasta eteläisimmän pääkaupunki. Sen kadut ovat niin kaidat, ettei
niitä pääse kulkemaan vaunuilla, ja suuri osa väestöä majailee
venetuvissa, jotka on kiinnitetty paaluihin virralle. Kahdentuhannen
kilometrin pituinen rautatie yhdistää Kantonin Pekingiin, valtakunnan
pääkaupunkiin.
Pitkin Kiinan rannikkoa kuljettaa meitä nyt "Delhi", ja lokakuun
viimeisenä päivänä olemme ulapalla koillismonsuunin ladulla. Meri
aaltoilee ankarasti, mutta laiva ei paljoakaan hytky, kun sen keula
pääsee suoraan halkomaan aaltoja. Tuuli on vain niin tuima, ettei voi
oleskella kannella, ja tämä säännöllinen puhuri puskee täällä nyt puoli
vuotta. Laivan ympärillä vinkuu ja nauskuu, kaikki telttikatokset
korjataan pois, jotteivät lentele riekaleina ulapalle, ja mitä
edemmäksi joudumme pohjoiseen, sitä viileämmäksi käy ilma;
päällystakkia tarvitsee, jos tahtoo tuokion seistä aaltojen vihmovassa
pärskeessä katselemassa vihreitä valkoharjaisia vesivyöryjä, jotka
kumeasti pauhaten tohahtelevat vastaan. Ja kuitenkin uskaltautuvat näin
korkeassa aallokossa kiinalaiset kalastajaveneet tänne saakka, ja
niiden miehistö hoitelee pikku ruuhiaan ja verkkojaan hämmästyttävän
varmasti ja taitavasti.
Itäpuolellamme on nyt iso Formosan saari, jonka Japani valtasi
kuusitoista vuotta takaperin. Se on Etelä-Kiinan ja Itä-Kiinan merten
rajana; jälkimäinen vaihtuu pohjoisempana Keltaiseksi mereksi. Ja
silmäilkäämmekin nyt kartalta niitä kaarevia saariryhmiä, joita on
keräytynyt mantereen edustalle. Niinhän nuo ovat kuin kesällä
lehtikiehkurat maalaiskartanon oven edustalla! Sundasaaret, Filippinit,
Liu-Kiu-saaret, Japanin saaret, Kurilit ja Aleutit, -- kukin tuollainen
kaareva saariryhmä on aallonmurtajana Tyyntä merta vastassa, ja kukin
saartaa sisämeren. Molemmat eteläisimmät sisämeret olemme jo tulleet
tietämään, pohjoiset ovat Japanin meri, Ohotan meri ja Behringin meri.
Koillismonsuuni puhaltaa jo puolittain myrskynä. Se vetää ja imee vettä
mukanansa, ajaen sitä yöt päivät samaan suuntaan lounasta kohti
edellään. Siten syntyy voimakas pintavirtaus, jonka painosta laivamme
vauhti hidastuu kolmella tai neljälläkin solmuvälillä tunnissa. Jos
vielä tulee vuorovesi lisäksi ja se käy merivirran suuntaan, niin
juoksee pintavesi lounasta kohti kelpo myllypuron vauhdilla.
Vuorinen ja saarinen rannikko näkyy milloin läheisenä, milloin
etäisenä; monasti kykenee kaukoputkella erottamaan vain valotornit,
joita on rakennettu pikku saarille mantereen edustalle. Kiinan rannikon
tekevät nimittäin kovin vaaralliseksi luodot, vedenalaiset kalliot ja
matalikot.
Heinäkuun puolivälistä syyskuun puoliväliin ovat Hongkongin ja
ympäristön vitsauksena tuhoisat pyörremyrskyt, joita sanotaan
taifuuneiksi. Tuollainen tuulispää kieppuu huimaavan nopeasti ja imee
pyörteeseensä kaikki mitä vastaan tulee. Se saa tavallisesti alkunsa
Tyynen meren ulapalla, mutta lähenee vain verkalleen mannerta, 13
kilometrin vauhdilla tunnissa. Filippineille ja muille taifuunien
tolalla sijaitseville saarille rakennetuilta myrskynvarotusasemilta
voidaan sen vuoksi hyvissä ajoin ilmottaa sähköteitse Kiinan rannikolle
tuon luonnonilmiön tulo. Silloin vedetään esim. Hongkongin satamassa
mustia, kolmikulmaisia lippuja korkeihin mastoihin, jotka näkyvät
kauvas, ja jokainen tietää, mitä se merkitsee. Kiinalaiset dshonkit
kääntyvät oitis maalle päin etsimään turvaa korkeiden rantojen
suojasta, ja muut laivat lujittavat kiinnikkeitään. Taifuunia voi
muuten usein väistääkin jokseenkin helposti, sillä kun on selvärajainen
kehä, ja hyvällä vauhdilla pääsee laiva sitä pakenemaan; siihen se vain
tarvitsee avointa vettä, jottei se harhaannu Kiinan rannikkosaarten
sokkeloihin. Myöskin ennustavat pilvien kierteiset liikkeet ja
ilmapuntarin voimakas elähtely pyörremyrskyjen lähenemistä. Syyskuulla
1906, kertoi minulle kapteeni, oli "Delhin" yllättänyt niin äkkiä
ilmestynyt taifuuni, ettei oltu ehditty ryhtyä tavanmukaisiin
varokeinoihinkaan. Laivalla oli silloin kansilastina parruja, ja
raskaimmatkin tukit liehuivat kuin rikat yli laidan. Jyhkeät,
yläkannella ulkona riippuvat pelastusveneet kieppuivat ympäri ja
pirstasivat ylhäältäpäin koko aurinkokatoksen. Matkustajien lepotuolit
lensivät ulapalle kuin höyhenet. Suurena vaarana on myöskin
merenkäynti; tuuli vaihtelee nopeasti, piesten aaltoja eri tahoilta,
jolloin nämä kasautuvat hurjiksi vesivuoriksi, jotka voivat hulahtaa
kerrassaan laivojen yli. Kahta kuukautta ennen minun tuloani
Hongkongiin oli saarella käynyt tuhoisa taifuuni; se oli kuvernöörin
puutarhasta katkonut paksuja puita ja hajottanut tiilisen kasarmin.
Aika käy laivalla usein pitkästyttäväksi, ja sitä koetetaan parhaansa
mukaan kuluttaa lukemisella, keskusteluilla, kävelyillä tai
"vitjaleikillä". Muodostuu kaksi puoluetta, kaksi herrasmiestä
kumpaisenakin, ja nämä asettuvat 12 metrin päähän toisistaan.
Kumpaisenkin puolen eteen on vedetty liidulla iso ympyrä
kansilaahkoille, ja temppuna on nyt renkaanmuotoisen, kovan
köydenpätkän heittäminen sillä tavoin, että se jää ympyrän
sisäpuolelle. Vaikeutena on estää köysirengasta vierimästä edemmäksi
kannella; leikin pääetuna taasen on se, että siten saadaan liikuntoa
laivalla oltaessa.
Nyt on marraskuun 2, päivä. Yöllä satoi tulvanaan, ja uusi päivä on
harmaassa pilvessä, tuulinen ja kostea. Maata emme näe, mutta me
viiletämme kellanruskeata, suolatonta vettä pitkin. "Sininen virta"
laskee mereen tällä kohdalla, ja sen suolaton vesi leviää painavamman
meriveden pinnalle. Laivaan saapuu luotsi ohjaamaan meitä vaarallisilla
kulkuvesillä ylös virtaa; monet näistä luotseista ovat ruotsalaisia ja
norjalaisia, joille maksetaan kerrassaan ministerin palkat. Tuntia
myöhemmin on meillä molemmilla sivuillamme laakaa maata, Sinisen virran
suiston liejusaaret.