Gangesin virta-alue, jonka halki meidät vie rautatie edemmäksi itään
päin, on kauttaaltaan hedelmällistä, ja sen asukkaina on satakunta
miljoonaa ihmistä, enimmäkseen hinduja. Kaupunkeja on siellä ihan
vilisemällä, useat kaksi- ja kolmekintuhatta vuotta vanhoja, ja joka
taholta pilkottaa kyliä, joissa kotimaisella maalaisväestöllä on
bamburuovoista ja olkipunoksista kyhätyt majansa. Hindut viljelevät
vehnää ja riissiä, ja heillä on oivallisia hedelmäistutuksia. Heidän
pienet ruskeat, varsin sievät lapsukaisensa leikkivät ilkosen
alastomina majojen edustalla. Pikku poloiset! Yhdeksän vuoden iässä
heidät jo naitetaan; nuoret aviopuolisot asuvat kuitenkin erillään,
kunnes ovat täysikasvuiset, ja häähetkestään alkaen on aviovaimo
näkymättömissä koko maailmalta, omaisiltaankin. Mutta vielä
onnettomampi on leski. Entiseen aikaan täytyi hänen poltattaa itsensä
roviolla puolisonsa ruumiin mukana; tämän pöyristyttävän tavan ovat
tosin englantilaiset poistaneet, mutta leskivaimon kohtalo on silti yhä
tukala. Häntä väistellään inhoten ja ken aamulla ensimäiseksi kohtaa
leskivaimon, hän muka päivällä varmasti joutuu johonkin onnettomuuteen.
Juna pysähtyy Benaresin asemalle, ja ympärilläni tunkeilee keveissä
kirjavissa puvuissaan hinduja ja muhamettilaisia, turbaanit tai pienet
pyöreät lakit päässä kun vaunut vievät minut bungalowiin, joksi
intialaista majataloa sanotaan. Siellä virkistää minua kuuman matkan
jälkeen kylpy.
Benares on maapallon pyhin kaupunki. Ammoin ennen kuin Jerusalemia ja
Roomaa, Mekkaa ja Lhasaa olikaan, kukoisti Benares ikivanhan
intialaisen uskonnon kotina, ja yhä vieläkin on tämä kaupunki
bramanismin ja hindulaisuuden sydän. Hinduja on runsaasti kaksisataa
miljoonaa, ja heidän kaiken kaipuunsa päämääränä on Benares. Sairaat
laahautuvat sinne parantumaan pyhän Gangesin vedessä, vanhat täällä
kuolemaan; ja ken kuolee etäisten taipaleitten takana, hän lähetyttää
tuhkansa Benaresiin, jotta se hajautuisi pyhän virran autuaaksi
tekeviin aaltoihin. Benaresissa saarnasi myöskin Buddha 500 vuotta
ennen Kristuksen syntymää, ja hänen uskolaisilleen, neljällesadalle
miljoonalle, on Benares niinikään pyhä.
Kaupungin kadut ovat hirveän soukkia kujia, joissa ilma on tunkkaista
ja mätänevien kasviaineiden löyhkän täyttämää. Oikealla ja vasemmalla
on avoimia kauppavajoja, joissa myydään siroja kukka-astioita, maljoja
ja pikareita, messingistä ja muista metalleista muovailtuja, monet
kirjauksilla syövyteltyjä. Hivuneet katukivet ovat liukkaat kuin
saippua pyhien lehmien lannasta, jotka silmät puoliummessa ja korvat
lerpallaan seisoksivat unteloina ja laiskoina tai tulla jönkäilevät
laahustavin askelin sulkemaan ahtaita kulkuteitä. Kaikkialla hohtelee
keltaisia rinkikukkia, sillä hyväksi työksi katsotaan näiden
nelijalkaisten pyhimysten ruokkiminen niillä.
Voit päivät päästään kierrellä Benaresin katuja ja mietiskellen istua
sen kahdentuhannen temppelin edustoilla, mutta varmasti selviää sinulle
yhtä vähän kuin minullekaan tämän merkillisen uskonnon arvotus.
Miljaardeja vuosia ja 330 miljoonaa jumalaa, ken moista ymmärtää!
Luehan vainen veda-kirjojen neljätuhatta vuotta vanhoja hymnejä ja
ihaile niiden runoutta, joka laulaa luonnosta ja auringosta, sateesta
ja tulesta, maasta, tuulesta ja aamuruskosta. Mutta mitä niissä kohtaat
syvämietteisiä ijäisyyden aatoksia, sitä et ikinä tajua, ellet itse ole
hindu.
Hinduilla on kolme pääjumalaa: Braama, luoja, Vishnu, säilyttäjä, ja
Siva, hävittäjä. Näistä kolmesta ovat muut miljoonat jumalat johdetut;
siten merkitsee esim. jumalatar Kali vain yhtä Sivan ominaisuutta.
Tälle jumalattarelle uhrattiin aikoinaan lapsia, nykyään enää vuohia,
kun englantilaiset ovat tulleet väliin. Mutta hindujen uskonnollinen
palvominen ei rajotu jumaliin. Miltei koko luonto on heille pyhä, ennen
kaikkia muutamat eläimet, lehmä ja härkä, apina ja krokotiili, käärme
ja kilpikonna, kotka, riikinkukko ja kyyhkynen. Valhe, varkaus ja murha
ovat sallittuja, mutta jos hindu syö lihaa tai epähuomiossa tulee
nielleeksi vain lehmänkarvankin, niin on hän kiehuvan öljyhornan oma;
hän on kaikkien uskovaisten kauhistus, ja enimmin omissa silmissään.
Tämä taikausko on vuosituhansien kuluessa syöpynyt hänelle vereen ja
vallitsee täydellä voimalla vielä tänä päivänä. Pahin kaikista
jumalattomuuksista on lehmän tappaminen tässä maassa, missä naudoille
rakennetaan sairaaloitakin. Englantilaisia vastaan v. 1857 puhjenneen
julman kapinan syynä oli osaksi se, että erään uuden kiväärimallin
patruunat olivat -- raavaanihralla voideltuja.
Ja samalla hallitsevat hinduja valkoihoiset herrat, jotka teurastavat
härkiä ja syövät niiden lihaa, jollainen tapa on heidän mielestään yhtä
kauhistava kuin leskien polttaminen ja lasten uhraaminen näiden. Niin
peräti toinen on hindujen maailmankatsomus kuin meidän. Usein olen
ollut hindujen vieraana ja saanut hyvän kestityksen, mutta mikään
maallinen mahti ei olisi saanut heitä syömään minun kanssani;
uskomattoman pöydässä istumista pidetään saastutuksena, ja hindujen
käydessä luonani vieraisilla oli turha tarjotakaan heille mitään.
Suurissa juhlissa, joita Intian englantilainen varakuningas pani
toimeen Kalkutassa, näin ylhäisiä maharadshoja kullalla kirjailluissa,
jalokivillä koristelluissa puvuissaan; mutta he asettuivat paikoilleen
vasta vähää ennen päivällisten päättymistä eivätkä kajonneet mihinkään
ruokalajiin. Jos joku korkea-arvoinen hindu kuitenkin otti osaa
ateriaan, niin hän oli luopio ja säätyluokastaan erotettu.
Siitä asti kun luoteisesta tunkeutuvat aarialaiset vallottivat Intian
eli persiaksi Hindostanin, siis runsaasti 4000 vuotta, ovat hindut
olleet jaettuja säätyluokkiin eli kasteihin, ja eri luokkien välinen
juopa on paljoa suurempi kuin meillä Europassa oli keskiajalla ritarien
ja talonpoikien erotus. Aikoinaan olivat bramiinit, pappisluokka, ja
soturit ylhäisimpinä kasteina. Nyt on niitä tuhansia, sillä kukin
ammatti muodostaa luokkansa; kaikki kultasepät esim. ovat omana
säätyluokkanaan, kaikki sandaalintekijät toisena. Ja kunkin kastinkin
jäsenet ovat saastutettuja, jos aterioitsevat toiskastilaisen kanssa.
Maansa ulkopuolella matkustaessaan menettää hindu kastijäsenyytensä;
vain maksamalla hyvin bramiineille voi hän saada sen takaisin erityisiä
katumusharjotuksia noudattaen. Sellaisena katumusharjotuksena on neljän
lehmästä saadun aineen nauttiminen, maidon, voin ja kahdenlaisen
lannan, sillä lehmä on ruumiillistunut jumaluus ja pyhempi kuin kaikki
ihmiset -- bramiineja tietenkään lukuunottamatta.
Siitä johtuukin pulskien ja lihavien lehmien liuta Benaresin kaduilla.
Ja samaten vilisee täällä pyhiä apinoita. Niillä on erityinen temppeli;
se on vihitty Sivan puolisolle, syöjättärelle, jonka ilona on pelkkä
hävitys ja jota on lepyteltävä verisillä uhreilla.
Kerran tässä apinatemppelissä käydessäni oltiin ovella juuri vuohen
uhraamishankkeissa. Kaksi miestä myyskenteli isoista vasuista ohria ja
pähkinöitä, ja he neuvoivat kiihkeästi minua ottamaan mukaani
massillisen, jotten tyhjin käsin astuisi pyhien apinain eteen. Ja
tuskin olin astunut kartanolle, kun minut ympäröitsi noin viisikymmentä
harmaata apinaa, jotka mölyten, riekkuen ja nauraen hioivat hampaitaan,
hyvinvoipina ja hyvällä tuulella. Ojentaessani niille kourallisen ohria
asettuivat ne takakoivilleen, pitelivät kättäni kiinni toisella
mustalla tassullaan ja toisella ottivat hyppysellisen ohranjyviä.
Toinen kourallinen hupeni yhtä väleen, ja siten jatkui herkuttelua,
kunnes varastoni oli lopussa. Sitte ne tuijottelivat minuun pyöreillä
ruskeilla silmillään, loksuttelivat hampaitaan, maiskuttelivat
huuliaan, kynsivät niskaansa tai kainaloansa ja katosivat tuossa
tuokiossa, kiikkuakseen läheisten puiden oksilla. Apinatemppeli on
niiden asuinsijana, missä ne saavat olla varmoja elannostaan, mutta
niillä on täysi vapaus pujahdella välipäikseen kaupungillekin.
Ketterinä näkee niiden juoksentelevan kattojen reunoilla, kiipeilevän
ulokkeille ja altaaneille, juoksentelevan katujen poikki, heilauttavan
itsensä jonkun temppelikartanon puiston latvoihin ja seuraavana hetkenä
taas asettuvan korkeiden pagoodien harjakoristeille ja räystäille.
Erinomaisesti ne soveltuvatkin hindujen jumalaistarustosta maalattujen
ja veistettyjen kohtausten taustaan.