Mishka soittaa häissä hovilinnan.
Nauru soiton kanssa helkkää rinnan
ynnä lasinhelske, kannuskilske;
vihkiparin kiertää tanssinvilske,
liitää nuoret riemun hohteen valain
niinkuin polttolaivat yössä palain.
Rypälehet, joilla veress' on
hehku kesäauringon,
tultaan jäsenihin tanssivien
valavat ne madjarien.
Naiset nuoruudesta loistaen
tanssii, salin poikki liidellen,
katseen välähdykset onnenmaita
leimullansa avaa autuaita.
Soitto! Haa! Oi kuinka Mishka soittaa!
Sävelhyöky joka poven voittaa,
joka viinitipan sointu täyttää,
silmät kauniit laulavan ne näyttää.
Morsiolta hunnun sumu
poissa jo, mut päivää, yötä
kolme jatkuu häitten humu,
kestää tanssin riemutyötä.