"No, mitäs sillä teet?" kysyi isä.
"Kun te, isä ja äiti, tulette vanhoiksi, panen minä teidät nurkkaan
syömään kaukalosta, niinkuin ukko nyt syö."
Mies ja vaimo katsoivat silmäkkäin, ja Jumala avasi heidän silmänsä,
niin että he näkivät suuren syntinsä ja kiittämättömyytensä, ja heistä
tuntui omantunnon ääni puhuvan lapsen suun kautta, sanoen: "jos te
ylönkatsotte vanhempianne heidän vanhuudessansa, niin teidän lapsenne
katsovat teitä ylön, kun kerran vanhenette."
Ja molemmat menivät itkien nurkkaan ukon luo, syleilivät häntä ja
sanoivat: "Anna anteeksi, me olemme tehneet niin pahasti sinua kohtaan!
Täst'edes pitää sinun istua meidän kanssamme pöydässä ja paraassa
paikassa. Sillä nyt me tiedämme, ett'ei koskaan pidä unhotettaman pyhää
ja kaunista neljättä käskyä: 'kunnioita isääs ja äitiäs, ettäs sinulle
hyvin kävis ja sinä kauan eläisit maan päällä'."