Kuinka ihanaa olla rakastunut, kuinka hauskaa tietää olevansa
rakastunut. Asemani on nyt toinen. Voin raivostua ajatellessani, että
hän on toisen kerran minulta kadonnut, ja kuitenkin se ilahduttaa
minua tavallaan. Se kuva, joka minulla on hänestä, väikkyy hänen
varsinaisen olentonsa ja täydellisen ihannekuvan vaiheilla. Pidän
tätä kuvaa silmieni edessä; juuri sen tähden että se on joko
todellinen tai ainakin todellisuuden aiheuttama on sillä erikoinen
viehätyksensä. En tunne ollenkaan rauhattomuutta, sillä hänen
täytyy asua täällä kaupungissa, ja siinä on minulle toistaiseksi
kylliksi. Tämä rauhallisuus on ensimmäinen ehto, jotta hänen kuvansa
näyttäytyisi minulle täysin selkeänä. Kaikki on nautittava hitaasti.
Ja miksi en minä olisi levollinen, kun voin pitää itseäni jumalain
suosikkina, minä, jolle on suotu sanomaton onni vielä kerran
rakastua. Se on jotain, jota ei mikään taito tai ahkeroiminen voisi
saada aikaan, se on lahja. Mutta jos minun on onnistunut saada
rakkaus syttymään, niin tahdonpa katsoa kuinka kauan se palaa. Minä
hemmottelen tätä rakkautta enemmän kuin ensimmäistäni. Tilaisuus
tulee kovin harvoin, niin että kun sellainen sattuu, pitää sitä
todella käyttää hyväkseen; asian epätoivoisuus on juuri siinä, ettei
ole vaikeata vietellä nuoria tyttöjä, mutta harvinainen onni on
tavata sellainen, joka on viettelemisen arvoinen. -- Rakkaudella on
monta mysteeriä, ja ensimmäinen rakastuminen on myöskin mysteeri,
joskin pienimpiä. Useimmat ihmiset syöksyvät sokeasti eteenpäin,
menevät kihloihin tai tekevät muita tyhmyyksiä, ja kädenkäänteessä
on kaikki ohi eivätkä he tiedä mitä he ovat voittaneet tai mitä
menettäneet. Kaksi kertaa olen hänet nähnyt; se merkitsee että saan
hänet pian nähdä useammin. Kun Joosef on selittänyt Faaraon unen, hän
lisää: mutta se että näit saman unen kaksi kertaa, merkitsee että se
pian toteutuu.
Olisi todella mieltäkiinnittävää edeltäpäin tarkkailla niitä
voimia, jotka muodostavat elämän sisällön. Hän elää nyt hiljaisessa
rauhassa, hän ei edes aavista minun olemassaoloani, vielä vähemmän
mitä minun sisimmässäni tapahtuu, kaikkein vähimmän, miten varmasti
minä näen hänen tulevaisuutensa. Minun sieluni vaatii yhä enemmän
todellisuutta, se tulee kaipuussaan yhä voimakkaammaksi. Jollei
nuori tyttö ensi näkemältä tee niin syvää vaikutusta, että hän
herättää mielessä ihanteellisen kuvan, ei todellisuus yleensä ole
juuri tavoiteltavan arvoinen; jos hän taas sen tekee, on vaikutus
tavallisesti, kuinka paljon asianomainen liekin kokenut, häikäisevä.
Häntä, joka ei ole varma kädestään, silmistään ja voitostaan, häntä
neuvoisin aina uskaltautumaan hyökkäykseen tällä ensimmäisellä
asteella, jolloin hänellä juuri sen tähden, että hänet on häikäisty,
on yliluonnolliset voimat; sillä tuo olotila on omituinen sekoitus
lähimmäisenrakkautta ja itsekkyyttä. Sen sijaan hän menettää yhden
nautinnon; hän ei voi nauttia tilanteesta sen tähden että hänen
ajatuksensa alituisesti askaroivat toisaalla. On vaikea tietää mikä
menettelytapa on kaunein, mutta sen sijaan on helppo sanoa mikä
on mieltäkiinnittävin. Kuitenkin on aina hyvä tulla ratkaisevaa
askelta niin lähelle kuin suinkin. Siinä on minun mielestäni korkein
nautinto, ja mistä toiset nauttivat sitä en puolestani tiedä. Pelkkä
omistaminen on jotain vähäistä ja ne keinot, joita tavalliset
rakastajat käyttävät, ovat yleensä perin kehnot; he eivät halveksi
edes rahaa, vieraiden ihmisten vaikutusta, unijuomaa yms. Mutta mikä
nautinto onkaan rakkaudessa, kun siinä ei ole heti miehen puolelta
absoluuttista antautumista! Mutta siihen tarvitaan säännöllisesti
henkevyyttä, ja sitä noilta rakastajilta yhtä säännöllisesti puuttuu.
-- -- --