"Kas niin", huudahti Heikki ja pani pois harjan; "takkini ei tosin ole
ihan vapaa tomusta, mutta se ei tee mitään. Kuka siitä huolii!"
"Kaikki, mikä ansaitsee tulla tehdyksi, ansaitsee myös tulla hyvin
tehdyksi", sanoi vakava, mutta ystävällinen ääni hänen vieressään.
Heikki, joka oli luullut olevansa yksin huoneessa, kääntyi kummastuen
katsomaan, kuka puhuja oli. Hän näki isänsä.
"Poikani, takkisi on vielä aivan pölyinen. Harjaa se uudelleen ja
hyvin. Kun kaikki pöly on siitä lähtenyt, niin tule minun kamariini."
"Tulen, isä!" vastasi Heikki, vaikka hän itsessään oli nurpeillansa,
sillä hänestä oli takki kyllin hyvä semmoisena kuin se oli. Hän tarttui
kuitenkin harjaan, ja kun takki oli pölystä ja tomusta ihan vapaa, meni
hän isänsä luo.
"Heikki", sanoi tämä, "minä tahdon sinulle kertoa pienen kertomuksen.
Tunsin nuoruudessani köyhän pojan, joka äidiltään oli oppinut
sananparren: 'Kaikki, mikä ansaitsee tulla tehdyksi, ansaitsee myös
tulla hyvin tehdyksi.' Tämä poika tuli juoksupoikana rikkaan
asioitsijan palvelukseen; ja vaikka hänen tehtävänsä usein näyttivät
olevan sangen vähä arvoisia, koetti hän ne huolellisesti toimittaa.
Tämä miellytti isäntää niin, että hän otti pojan konttoriinsa. Ja poika
noudatti sielläkin entistä ohjettaan. Jos häntä lähetettiin asialle,
palasi hän kiireesti, sittenkun oli asian toimittanut; jos hänelle
annettiin tilikirja kirjoitettavaksi, teki hän työnsä huolellisesti.
Aste asteelta meni hän eteenpäin, kunnes hänestä tuli isäntänsä
rahaston hoitaja ja viimein asiakumppani. Hän on nyt varakas mies,
ja sydämestään soisi hän, että hänen poikansa Heikki ottaisi
noudattaaksensa samaa ohjetta, mikä hänelle menestystä on antanut."
"Mitä, isä, oletteko te ollut köyhä poika?" huudahti Heikki.
"Olen, poikani, niin köyhä, että ensi toimeni oli harjata ja puhdistaa
saappaita. Mutta kun minä tämän halvan työn huolellisesti tein, sain
minä muuta toimitettavaa. Jumalan siunaus etupäässä ja äitini neuvo:
'kaikki, mikä ansaitsee tulla tehdyksi, ansaitsee tulla hyvin
tehdyksi', jota yhäti olen noudattanut, ovat tehneet minut rikkaaksi
mieheksi."
Heikki ei koskaan unohtanut tätä keskustelua; ja aina kun hän oli
taipuva tekemään jotakin huolimattomasti, muistui hänen mieleensä ohje,
jota meidänkin alati pitäisi muistaa:
Kaikki, mikä ansaitsee tulla tehdyksi,
ansaitsee myös tulla hyvin tehdyksi.