"No, kuulkaa, rakkaani! Minä olen muiden naisten kaltainen, minulla
on... heikkouteni, ja minä pidän siitä, mikä loistaa, siitä, mikä
kuulostaa komealta. Mielestäni olisi ihastuttavaa, jos minulla olisi
aatelinen nimi. Etteköhän voisi häittemme yhteydessä... vähän aateloida
itseänne?"
Nyt rouva Forestier vuorostaan oli punastunut, aivan kuin hän olisi
tehnyt Duroylle jonkin epähienon ehdotuksen.
Duroy vastasi avoimesti: "Olen itse usein ajatellut samaa asiaa, mutta
sen toteuttaminen näyttää sangen mutkallisella."
"Kuinka niin?"