Sydäntäkö? Kyllä! Jokin sanoi Marielle, että Yves'llä oli sydäntä,
mutta että hän oli suuri lapsi, jonka merielämä oli tuhonnut.
Suloisesti heltyen muisteli hän hänen hienoja ja rauhallisia
piirteitään, ääntään, hyvää hymyään niinä hetkinä, kun hän oli järkevä.
Jättääkö hänet? -- -- -- Ajatellessaan että Yves, aivan yksin jäätyään
ja silloin aivan hukassa, jättäen kaikki paholaisen haltuun, antautuen
omien ja toisten paheiden valtaan, alkaisi jälleen hurjistelunsa
toisten naisten kanssa, purjehtisi kauas, vanhenisi yksin, hyljättynä,
alkohoolin runtelemana! Oi, ajatellessaan eroa, valtasi hänet vielä
suurempi hätä kuin kaikki muu: hän tunsi nyt olevansa liitetty Yves'en
siteillä, jotka olivat järkeäkin vahvemmat, vahvemmat kuin mikään
ihmistahto. Marie rakasti häntä mielettömästi olematta tietoinen
rakkaudestaan -- -- -- Ei, pikemmin, jollei hän voisi estää häntä
siitä, syöksyisi hän hänen kanssaan viimeiseen rapakkoon saadakseen
vain pitää häntä sylissään kuoleman hetkeen saakka.