Nurkka _Médéen_ ruumassa, epäjärjestyksessä, mitä suurimmassa
epäjärjestyksessä. Lyhty valaisee suurta kasaa yhteenkuulumattomia
esineitä, joita rotat ovat enemmän tai vähemmän nakerrelleet.
Toistakymmentä matruusia -- Barrada, Guiaberry, Barazère, Le Hello,
koko ystäväjoukko ympäröi maassa makaavaa miestä. Kahlittu Yves makaa
kosteilla laudoilla nojaten päätään kyynärpäähänsä, jalka kiinni
_rankaisukahleiden_ riippulukolla varustetussa renkaassa.
Hänen kiukkuisin vihamiehensä noista kolmesta, aliupseeri Lagatut,
on hänen edessään uhaten häntä vanhalla juoponäänellään. Hän uhkaa
kostavansa tuon pursijutun, johon minä hänen mielestään olen liiaksi
tuppautunut.
Hän on jättänyt paikkansa tullakseen haukkumaan Yves'ä -- ja minä,
jolla on vartio ja olen tarkastuskierrolla, tulen takaapäin ja tapaan
hänet siellä. -- Hän on minun laillinen saaliini! -- Matruusit,
jotka näkevät minun tulevan, nauravat hiljaa partaansa odottaen mitä
tullee tapahtumaan. Yves ei vastaa mitään tyytyen kääntymään toiselle
kyljelleen ja kääntämään hänelle selkänsä äärimmäisen röyhkeästi.
Hänkin on nähnyt minun tulevan.
-- Olemme alkaneet pelata viittä lehteä yhdessä, sanoo Lagatut;
te Kermadec, korpraali; minä Lagatut, kanuunamiesten ensimäinen
aliupseeri, joka on saanut Kunnialegionan nauhan -- Kiitos teitä
suojelevien upseerien, olette te saanut kaksi ensimäistä tikkiä,
saadaanpa nähdä kuka saa loput.
-- Aliupseeri Lagatut, sanon minä takaa päin, pelatkaamme kolmisin, jos
tahdotte: _ramssi_ on hauskempaa. Ja sinä Yves, korjaappa taas tikkisi.
Kana, joka kohtaa veitsen, varas, joka kompastuu santarmiin, hiiri,
joka erehdyksestä asettaa käpälänsä kissan nenälle ei olisi ollut
nolomman näköinen kuin Lagatut.
-- -- -- Tuo leikki ei ehkä ollut aivan sääntöjen mukaista. Mutta
minulle hyvin myötämielinen katsojajoukko nautti suuresti Yves'n
voitosta.