Seuraavana päivänä, maanantaina, kutsutti päällikkö minut luokseen jo
aamulla, ja minä astuin hänen huoneeseensa harmin tunne sydämessäni,
huulillani katkerat sanat, jotka olisin lausunut hänelle heti kostoksi
eilisestä pyytelystäni, jollen siten olisi pelännyt vaikeuttavani
Yves'n asemaa.
Minä olin kuitenkin pettynyt. Sanani olivat sattuneet eilen ja hän oli
ymmärtänyt minut.
-- Voitte mennä tapaamaan ystäväänne. Torukaa häntä kuitenkin, ja
sanokaa, että minä annan anteeksi hänelle. Asia ei mene sen kauemmaksi,
ja se korjataan vain järjestysrangaistuksella. Viikko raudoissa,
siinä kaikki. Minä annan kolmelle aliupseerille pyynnöstänne saman
rangaistuksen. Viikko arestia. Teen sen teidän tähtenne, koska pidätte
häntä veljenänne, ja myöskin hänen vuokseen, sillä hän on kaikesta
päättäen paras mies laivassa.
Ja minä läksin toisin kuin olin tullut, vieden mukanani kiitollisuutta
ja myötätuntoisuutta.