Silloinpa, vähää ennen päivän nousua, huudahti Kristitty
parka hämmästyneenä: "Minua houkkaa! Istua tässä löyhkäävässä
vankihuoneessa, vaikka yhtä hyvin voisin vapaanakin kulkea! Minulla
on povessani avain, nimeltä _Lupaus_, ja se luullakseni aukaisee
jok'ikisen lukon Epäilyksen linnassa."
"Sehän oli hyvä uutinen, veli", sanoi Toivorikas. "Ota avain
povestasi ja koettele."
Kristitty veti avaimen poveltansa ja alkoi sitä koetella vankihuoneen
oveen. Hän käänsi avainta, ja samassa laukesi lukonsalpa, ja ovi
aukeni helposti. Siiloin astuivat Kristitty ja Toivorikas kumpikin
ulos. Nyt he menivät ulko-ovelle, joka viepi linnanpihaan, ja avasi
avaimellaan senkin. Tulivat tuosta sitten rautaiselle portille, joka
piti myöskin saada auki. Siinä pani lukko kovasti vastaan, mutta
aukeni se viimeinkin! Sitten he työnsivät portin auki, mennäksensä
kiireimmiten pakoon, mutta auetessaan narahti portti niin pahasti,
että Jättiläinen Epätoivo heräsi. Hän kavahti pystyyn, lähteäksensä
ajamaan vankejansa takaa, mutta tunsi samassa jäsentensä puutuneen,
sillä hän oli saanut jälleen suonenvetoja, niin ett'ei millään
keinoin kyennyt lähtemään heidän jälkeensä. Vangit jouduttivat
askeleitansa ja tulivat jälleen Kuninkaan vallantielle. Nyt he olivat
päässeet Jättiläisen alueilta pois ja olivat siis pelastetut.
Astuttuansa porraslaudan yli, he alkoivat miettiä, mitä he
porraslaudalle tekisivät, estääksensä perässä tulijoita joutumasta
jättiläisen Epätoivon valtaan. He päättivät silloin pystyttää pylvään
ja piirtää sen kylkeen tällaisen kirjoituksen: "Tätä porraslautaa
myöten kulkee tie Epäilyksen linnaan. Sen isäntä, Jättiläinen
Epätoivo, ylenkatsoo Taivaallisen maan Kuningasta ja pyytää hukuttaa
Hänen pyhiä vaeltajiansa." Ja niinpä sitten moni heidän jälkeensä
tulleista luki tuon kirjoituksen ja vältti vaaran.
127
Patsaan pystytettyänsä, he lauloivat:
Pois tieltä tuonnoin eksyimme me oikealta
Ja seutuun saimme kolkkoon, miss' on vieras valta.
Ah jospa toki ne, joit' tänne saapuu vielä,
Vois vaarat välttää tällä turmaisella tiellä,
Ett' Epäilyksen linna vangikseen ei veisi
Eik' Epätoivo siellä raukkaa raateleisi.