Minä näin unessani heidän tällä tavoin haastelevan, kunnes illallinen
joutui. Sitten he istuivat pöytään aterioitsemaan. Pöytä oli
runsaasti varustettu ruuilla ja selkiällä ja puhtaalla viinillä. Ja
heidän puheensa aineena pöydässä oli yksinomaa mäen Herra, nimittäin,
mitä Hän oli tehnyt, ja miksikä juuri niin tehnyt, ja mitä varten
Hän oli tämän kartanon rakentanut. Ja siitä, mitä he keskenänsä
haastelivat, minä huomasin, että Hän oli ollut suuri sotasankari ja
oli voittanut sen, jolla Kuoleman valta on, itsekin kyllä vaarassa
ollen, ja siitä syystä minä vielä enemmän häntä rakastan. [Hebr 2: 14
ja seur.]
Niin he sanoivat. "Ja minä uskon sen", virkkoi Kristitty, "että
Hän on sitä tehdessään saanut vuodattaa paljon verta. Mutta mikä
erittäinkin armon kunniaa kaikkeen siihen luo, minkä Hän on tehnyt,
on se, että Hän teki sen sulasta rakkaudesta maatansa kohtaan."
Sitä paitsi oli talonväessä muutamia, jotka olivat nähneet Hänet
ja puhuneet Hänen kanssansa silloin kuin Hän kuoli ristillä, ja he
todistivat kuulleensa Hänen omasta suustansa, että Hän rakastaa
poloisia vaeltajia niin paljon, ett'ei sen vertaa löydy auringon
noususta hamaan sen laskuun asti.
Sen lisäksi he todistivat oikeaksi senkin, että Hän oli omasta
kunniastansa luopunut, antaaksensa sen köyhille. He olivat kuulleet
Hänen sanovan ja vakuuttavan, ett'ei Hän tahdo yksinänsä asua
Sionin vuorella. Ja lisäksi he kertoivat Hänen tehneen päämieheksi
monenkin vaeltajan, joka oli ollut kerjäläinen synnyltänsä ja tomusta
alkujansa. [Fil. 2:6 ja seur., 1 Sam. 2: 8, Ps. 113: 7]
Näinhe haastelivat keskenänsä myöhäiseen yöhön saakka, jättivät
itsensä sitten Herran huomaan ja menivät levolle. Matkamiehelle he
laittoivat sijan yläkerrassa avaraan huoneesen, jonka akkuna antoi
päivännousua kohti. Tämän huoneen nimi oli _Rauha_, ja siinä hän
nukkui hamaan aamun koittoon saakka. Silloin hän heräsi ja lauloi:
Miss' olenkaan! Ah, matkamiestä tässä
On Jesus rakkaudellaan aina lässä!
Ann' anteeks' syntin'. Suo mun näillä teillä
Jo olla taivaan oven lähitteillä.
Aamulla he sitten kaikki heräsivät. Hetken aikaa haasteltuansa, he
kielsivät häntä lähtemästä, ennenkuin olivat näyttäneet hänelle
talon merkillisyyksiä. Aluksikin he veivät hänet lukusaliin, jossa
näyttivät hänelle asiakirjoja vanhimman muinaisuuden ajoilta.
Siinä hän, mikäli minä untani muistan, sai ensinnä nähdä mäen
Herran sukuluettelon, jonka mukaan Hän oli Vanha-ikäisen Poika ja
Hänen iankaikkista sukuperäänsä. Siinä oli myös täydellisemmin
merkittynä Hänen tekonsa ja työnsä ja ne monet sadat, jotka Hän oli
palvelukseensa ottanut. Siinä näki myös, kuinka Hän oli asettanut
heidät senkaltaisiin asuinsijoihin, joita ei aikain pituus eikä
luonnon katoavaisuus voi hävittää. [Dan. 7: 22]
Sitten he lukivat hänelle muutamista huomiota ansaitsevista töistä,
mitä Hänen palvelijansa olivat tehneet: valtakuntia voittaneet,
vanhurskautta täyttäneet, lupauksia saaneet, jalopeurain kitoja
tukkineet, tulen voimaa sammuttaneet, miekan terää välttäneet,
väkeviksi heikkoudesta tulleet, voimallisiksi sodassa kasvaneet ja
muukalaisten sotajoukkoja maahan lyöneet. [Hebr. 11: 33,34]
Ja edelleen he lukivat talon aikakirjain toisesta osasta, kuinka
heidän Herransa oli valmis suosiohonsa sulkemaan jokaisen,
jok'ikisen, vaikka he entis-aikoina paljonkin olisivat pilkanneet
Hänen personaansa ja toimiansa. Siinä sai Kristitty kuulla monta
muutakin kertomusta kuuluisista tapauksista, sekä muinaisilta
päiviltä että nykyajoilta, niinpä profetioista ja ennustuksista,
jotka tarkallensa ovat toteen käyneet sekä vihollisille pelotukseksi
ja hämmästykseksi että vaeltajille lohdutukseksi ja virvoitukseksi.
Seuraavana päivänä he saattoivat hänet asehuoneesen. Siellä hän näki
kaikenlaisia aseita, joita Herra oli hankkinut vaeltajia varten,
niinkuin miekkoja, kilpiä, kypäriä, haarniskoita, jokapäiväisen
rukouksen ja jalkineita, jotka eivät milloinkaan kulu. Ja niitä oli
niin runsaasti, että niillä olisi voinut varustaa heidän Herransa
palvelukseen yhtä suuren miesjoukon kuin taivaalla on tähtiä. [Ef. 6:
10-18, 1 Tess. 5: 8]
Niinikään he näyttivät hänelle työaseita, joilla muutamat Herran
palvelijoista olivat ihmeellisiä tekoja toimittaneet. Siellä oli
nähtävänä Moseksen sauva; siellä oli vasara ja naulat, joilla
Jael naulitsi Siseran; saviastiat, basunat ja lamputkin, joilla
Gideon ajoi Midianin sotajoukot pakosalle. Senjälkeen hän näki
härän kaareksen, jolla Samgar löi kuusisataa miestä. He näyttivät
hänelle samoin leukaluun, jolla Simson teki niin suuria urhotöitä,
ja he näyttivät hänelle lingon ja kiven, jolla David löi gatilaisen
Goliatin, kuin myös miekan, jolla Herra on kuolijaksi lyöpä synnin
miehen sinä päivänä kuin hän nousee saalistansa hakemaan. Sitä paitsi
he näyttivät hänelle vielä monta muuta erin omaista esinettä, joita
Kristitty suurella mielihyvällä katseli. [Tuom. 4: 21, Tuom. 7:
16-22, 2 Tess. 2: 3-8]
Senjälkeen he laskeusivat jälleen levolle.
Sitten minä näin unessani hänen aamulla nousevan, lähteäksensä
matkaansa jatkamaan, mutta he pyysivät häntä jäämään vielä
seuraavaankin päivään.