vv. 9, 10. Millaisen surman voisi laittaa.
vv. 13-18. Synnytti yhdeksän pahaa sikiöä ihmisille surmaksi. Äiti
itse pimeää, ilotonta aikaa viettäen kyllä vähän taisi ihmisiä
säälitellä.
v. 20. Lähetti ne loitsu-mahdillaan.
vv. 37, 38. Sairaat yksillä vuoteillansa, joita ei kenkään enää ollut
korjaamassa, makasivat niin kauvan, että lattia jo alkoi lahota jne.
v. 41. Tuonelasta tulleita tauteja vastaan.
vv. 45-48. Taudit olivat joko Jumalan lähettämiä eli säätämiä (luojan
luomia) tahi pahain ihmisten nostamia (poiken luomia, rikkeitä,
panema-tauteja). Edellisille loitsijat harvoin taisivat mitään voida.
vv. 54-56. Kääntää taudin itseä nostajatansa vastaan; k. XXX: 77-82.
vv. 65, 66. Anna tulinen voima miekalleni.
vv. 79, 80. Niitä ei tarvitse kenenkään sääliä ja armahella.
vv. 84, 85. Joka istuen kipukalliolla jauhat kipuja jauhinkivellä
hienommiksi, lauheammiksi.
v. 96. Kiputytön avuksi.
vv. 109, 110. Loitsijat lukemistensa muassa käyttivät myös
monenlaisia voiteita; k. IX: 229, 230, XV: 136.
vv. 113-120. K. IX: 263-270, XV: 196-198.
vv. 123-128. K. vv. 45-48.