v. 8. Pohjolan emännällä oli muitaki tyttöjä; k. XIII: 3-6.
vv. 16-18. Sanomat silloin eivät kulkeneet väleen, jonka tähden
Pohjolan emäntä ei vielä ollut tietoa saanut tyttärensä useampia
kuukausia (k. XXXVII: 9, 10) sitä ennen tapahtuneesta surmasta.
v. 21. Puhuttelee kaunistus-sanoilla, paremmin toista suosittaaksensa.
vv. 39, 40. Yhtä jos olisin metsän pedoille tyttäreni työntänyt.
vv. 41, 42. Hylättäville kosijoille usein tahallaan annettiin
loukkaavia sanoja.
vv. 46-48. Tytöillä itsellänsäkin oli valitsemisen valta; k. XVIII:
225, 226.
vv. 47, 48. Hyvä-onnisen emännän päiville; k. III: 273, 274, VIII:
27-30.
vv. 51-56. K. vv. 41, 42.
vv. 67, 68. Jalkojaanpa vaan taisiki liikuttaa, seppo kun oli
käsivartensa vartalon ympäri lyönyt; k. XXXV: 51, 52.
vv. 70-72. Ilkastellen toisen uhkausta.
vv. 77, 78. Muistuttaa voivan itsensä kalaksi loitsia; k. VIII:
137-138, XVI: 131-134, XXVIII: 20, 21.
vv. 81, 82. Uhkaa samassa hauviksi muuttaita ja takaa ajamaan lähteä.
v. 91. Jäniksellä usein kuvataan kova-onnista, turvatonta. Koki
mielen taiten suututtaa Ilmarista, jos eikö sitte suuttuneena
heittäisi häntä.
v. 95. _Uusi kylä_ taisi olla paikan eri nimi.
v. 99. Kylän asukas taikka joku toinen matkamies.
v. 102. Taisipa vielä Ilmarisen herättyäki kisata ja hilastella tytön
kanssa.
v. 107. Semmoisen riehkinän, kun tytöllä oli tuntemattoman miehen
kanssa, arveli lokille paremmin sopivan, ja sentähden loitsei hänen
lokiksi.
v. 124. Kahta sen vertaa, kun tavallisesti.
vv. 131-133. Varakkaassa talossa pitääki tavaraa olla sekä
jokapäiväisiksi tarpeiksi että muille myydä ja säästöön panna; k. X:
226-228 ja 231-234.
vv. 138, 139. Ei tarvitse huolta pitää kynnöstä ja kylvöstä, eikä
myös kasvusta surra.