Väinämöinen kehoittaa Ilmarista lähtemään kanssansa sampoa Pohjolasta
ryöstämään. Ilmarinen vastaa, ei tahtovansa vaaralliselle Pohjan
merelle lähteä, jonka tähden Väinämöinen suostuu maisinki kulkemaan;
vv. 1-22. -- Hevoista hakiessaan kuulevat veneen rannalla itkevän.
Väinämöisen kysyttyä mitä itki, vene sanoo sitä itkevänsä, kun
häntä ei milloinkaan viety vesille, vaan piti rannalla ikänsä
viettää; vv. 23-86. -- Väinämöinen laittaa veneen vesille ja
väkeä veneesen kaikenlaista. Kokevat soutaa pojat, tytöt, nuoret,
vanhat, mutta matka ei ota edistyäkseen, ennenkun Ilmarinen istuu
soutamaan; vv. 87-114. -- Lemminkäinen rannaltaan näkee oudon purren
merellä, arvelee kenen olisi, ja viimein tunnettuansa Väinämöisen
ja Ilmarisen, kysyy kunne olivat matkalla, johon Väinämöinen
vastaa Pohjolasta sampoa tapaamaan lähteneensä; vv. 115-150. --
Lemminkäinen pyytää yhteen matkaan päästäksensä, ja luvan saatuansa
lähtee Väinämöisen laivaan. Veistetyn veneen laidan tuopi kanssansa,
arvellen Pohjolan merellä usein varalaidanki ei liikaa olevan; vv.
151-182.
Vaka vanha Väinämöinen
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Veli seppo, veikkoseni,
Lähtekämme Pohjolahan
Tuon on sammon sa'antahan, 5
Kirjokannen katsontahan;
Laatikamme laiva suuri,
Johon sampo saatetahan
Pohjolan kivimäestä,
Vaaran vaskisen sisästä!" 10
Sanoi seppo Ilmarinen:
"Vakavampi mainen matka,
Lempo menköhön merelle,
Surma suurelle selälle!"
Sanoi vanha Väinämöinen: 15
"Lysti on venon vesillä,
Purren juosta jolkutella,
Veet väljät välkytellä;
Vaan kuitenki, kaikitenki,
Kun et mieline merisin, 20
Niin on maisin matkatkamme,
Rantaisin ratustelkamme!"
"Tao nyt mulle uusi miekka,
Tee miekka tuliteräinen,
Jolla hurttia hutelen, 25
Pohjan kansan kaikottelen,
Saaessa otolle sammon,
Kirjokannen katselohon."
Tuo on seppo Ilmarinen
Takoi miekan mieltä myöten, 30
Senp' on kullalla kuvasi,
Hopealla huolitteli.
Vaka vanha Väinämöinen
Sai miekan tuliteräisen
Kätehensä oikeahan, 35
Senpä kuu kärestä paistoi,
Päivä paistoi lappeasta,
Tähet västistä valotti.
Sylkytteli miekkoansa
Vuoren rautaisen raossa, 40
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Jo minä terällä tällä
Vaikka vuoret poikki löisin,
Kalliot kaha jakaisin!"
Lähteä luku tulevi, 45
Liitto käyä kerkiävi;
Yks' on vanha Väinämöinen,
Toinen seppo Ilmarinen,
Läksivät hevon hakuhun,
Kuloharjan kuuntelohon, 50
Suvikunnan suitset vyöllä,
Varsan valjahat olalla.
Astua ratustelevat
Kahen miehen rantamaita,
Kuului rannalta kujerrus, 55
Valitanta valkamalta.
Vaka vanha Väinämöinen
Meni luota katsomahan,
Näki purren itkemässä,
Venosen valittamassa, 60
Kysytteli, lausutteli:
"Mitä itket puinen pursi,
Itketkö sä puisuuttasi,
Hankauttasi haveksit?"
Pursi puinen vastoavi, 65
Vene hankava sanovi:
"En mä itke puisuuttani,
Hankauttani haveksi;
Itken viejäistä vesille,
Laskiaista lainehille." 70
"Muut purret, pahatki purret,
Ne aina sotia käyvät,
Tuovat täytensä rahoja,
Alustansa aartehia;
Minä lahon lastuillani, 75
Venyn veistännäisilläni;
Pahimmatki maan matoset
Alla kaarteni asuvat,
Linnut ilman ilkeimmät
Pesän pielessä pitävät." 80
Vaka vanha Väinämöinen
Tuossa tuon sanoiksi virkki:
"Elä itke puinen pursi,
Vene hankava havise,
Kohta saat sotia käyä, 85
Tappeloita tallustella!"
Vaka vanha Väinämöinen
Lauloi purren lainehille,
Lauloi ensin laitapuolen
Sukapäitä sulhosia, 90
Lauloi toisen laitapuolen
Tinapäitä tyttäriä,
Lauloi vieläki lisäksi
Teljot täytehen väkeä,
Kuss' oli vähän sijoa, 95
Nuorukaisilta esinnä.
Pani sulhot soutamahan,
Neiet ilman istumahan;
Sulhot souti, airot notkui,
Eipä matka eistykkänä. 100
Pani neiet soutamahan,
Sulhot ilman istumahan;
Neiet souti, sormet notkui,
Eipä matka eistykkänä.
Muutti vanhat soutamahan, 105
Nuoret päältä katsomahan;
Vanhat souti, päät vapisi,
Eipä vielä matka eisty.
Siitä seppo Ilmarinen
Itse istui soutamahan, 110
Jopa juoksi puinen pursi,
Pursi juoksi, matka joutui,
Loitos kuului airon loiske,
Kauvas hankojen hamina.
Ahti saarella asuvi, 115
Kauko niemen kainalossa;
Kalatuutta Kauko itki,
Leivätyyttä Lemminkäinen,
Ahti aitan pieneyttä,
Veitikka osan vähyyttä. 120
Veisti laitoja venehen,
Uuen purren pohjapuuta,
Päässä pitkän nälkäniemen,
Pakalla kylän katalan.
Se oli korvalta korea, 125
Silmältä sitäi parempi,
Näki purren kulkemassa,
Venosen vaeltamassa,
Selvällä meren selällä,
Ulapalla aukealla. 130
Huuti mies nenästä niemen,
Verevä vesien poikki:
"Kenen on vene vesillä,
Kenen laiva lainehilla?"
Miehet purresta puhuvat: 135
"Mi olet mies metsän asuja,
Kun et tunne tuota purtta,
Keksi Väinölän venettä?"
Sanoi lieto Lemminkäinen,
Virkkoi kaunis Kaukomieli: 140
"Jo tunnen perän pitäjän,
Ja älyän airollisen;
Minnekkä menette miehet,
Kunne läksitte urohot?"
Sanoi vanha Väinämöinen: 145
"Kohti pohjoista kulemme
Sampoa tapoamahan,
Kirjokantta katsomahan,
Pohjolan kivimäestä,
Vaaran vaskisen sisästä." 150
Sanoi lieto Lemminkäinen:
"Ohoh vanha Väinämöinen!
Otappa minua miestä
Urohoksi kolmanneksi,
Kun saat sammon nostantahan, 155
Kirjokannen kannantahan;
Vielä mieki miesnä maksan,
Jos saisi tapella tarve."
Vaka vanha Väinämöinen
Otti miehen matkoihinsa; 160
Se on lieto Lemminkäinen
Jo tulla tuhuttelevi,
Luopi laian tullessansa
Venehesen Väinämöisen.
Sanoi vanha Väinämöinen: 165
"Oisi puuta purressani,
Laitoa venehessäni,
Parahiksi painoaki,
Miksi laitat laitoasi,
Puuta purtehen lisäksi?" 170
Sanoi lieto Lemminkäinen:
"Ei vara venettä kaa'a,
Tuki suovoa tuhoa;
Use'in merellä Pohjan
Tuuli laitoa kysyvi, 175
Vastatuuli varpehia."
Sanoi vanha Väinämöinen:
"Sentähen sotavenosen
Rinta rautahan rakettu
Ja tehty teräsnenähän, 180
Jott' ei tuulen tuiki vieä,
Eikä viskoa vihurin."