Kullervo valmistaikse Untolaa sotimaan, enemmin toivomalla kuin
pelkäämällä siinä sodassa itsensäki kaatuvan; vv. 1-24. --
Hyvästi-jättöä tehdessään kysyy ensin isältä, sitte veljeltä ja
sisareltaan, itkisivätkö häntä, jos kuulisivat kuolleeksi; ei kukaan
niistä lupaa häntä itkeä; vv. 25-56. -- Viimeiseksi kysyy äitiänsä,
itkisikö hänkään kuollutta poikaansa. Äiti vastaa kyllä paljonki
itkevänsä, jos kuulisi Kullervonsa kuolleeksi; vv. 57-82. -- Untolan
matkalla saapi Kullervo sanoja toisen toisensa perästä, ensin
isänsä sitte veljensä ja sisarensa kuolleen; niistä huolimatta hän
vaan kulkee edelleen; vv. 83-118. -- Kuultua jo viimein äitinsäki
kuolleen äsken Kullervo tulee kovin surulliseksi ja käskee häntä,
miten parhaiten taidettiin, maahan laittaa; itse hän vaan pitkitti
matkaansa Untolaan; vv. 119-144. -- Perille tultua kaataa Untamon
väkenensä ja palajaa sitte autioon kotiinsa. Jonkun ajan ensin
itkettyänsä lähtee viimein metsästä itselleen ruokaa hankkimaan ja
joutuu matkallansa juuri sille paikalle, jossa oli tuntemattoman
sisarensa kanssa elellyt; vv. 145-176. -- Tempaa miekkansa tupesta,
asettaa sen perin maahan ja syöksee sitte rinnoin kärkeä vasten,
sillä tavoin lopun onnettomasta elämästänsä tehden; vv. 177-202.
Kullervo Kalervon poika,
Sinisukka äijä on lapsi,
Siitä suorikse sotahan,
Valmistaikse vainotielle,
Hetken miekkoa hioen, 5
Kärestäen keihoansa.
Emo tuon sanoiksi virkki:
"Ellös poikani poloinen
Saako suurehen sotahan,
Menkö miekan melskehesen! 10
Ken suotta sotahan saapi,
Tahallansa tappelohon,
Se soassa surmatahan,
Tapetahan tappelossa."
Kullervo Kalervon poika 15
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"En mä silloin suohon sorru,
Enkä kaa'u kankahalle,
Kun sorrun sotatiloille,
Kaa'un miekan kalskehesen; 20
Sorea sotahan kuolla,
Äkin poika pois tulevi,
Potematta pois menevi,
Laihtumatta lankeavi."
Kohta lähtevi ko'ista, 25
Sanovi sanan isolle:
"Hyvästi hyvä isoni!
Itketkö sinä minua,
Koskas kuulet kuolleheksi,
Kansasta kaonneheksi?" 30
Tuon isä sanoiksi virkki:
"En minä sinua itke,
Jospa kuulen kuolleheksi,
Onhan mulla toinen poika,
Poika paljoa parempi, 35
Äijeä älykkähämpi."
Virkkoi siitä veikollensa:
"Jää hyvästi veikkoseni!
Itketkö sinä minua,
Koskas kuulet kuolleheksi?" 40
Veikko tuon sanoiksi virkki:
"En itke minä sinua,
Saan minä mokoman veljen,
Suun savesta, pään kivestä,
Veljen paljoa paremman, 45
Äijeä älykkähämmän."
Virkkoi siitä siskollensa:
"Hyvästi sisarueni!
Itketkö sinä minua,
Koskas kuulet kuolleheksi?" 50
Noin sisar sanoiksi virkki:
"En itke minä sinua,
Josko kuulen kuolleheksi,
Veli on minulla toinen,
Veli paljoa parempi, 55
Kahta mointa kaunihimpi."
Kullervo Kalervon poika
Sanoi siitä äitillensä:
"Äitiseni, armaiseni,
Minun kaunis kantajani! 60
Itketkö sinä minua,
Koskas kuulet kuolleheksi,
Kansasta kaonneheksi,
Sortuneheksi suvusta?"
Tuon emo sanoiksi virkki: 65
"Ohoh poikani poloinen,
Et älyä äitin mieltä,
Et tunne emon syäntä!
Itkenpä minä sinua,
Kun sun kuulen kuolleheksi, 70
Väestä vähenneheksi,
Sortuneheksi suvusta,
Itken tulville tupamme,
Siltalauat lainehille,
Kujat kaikki kuurullani, 75
Läävät länkämöisilläni."
"Mit' en itkeä ilenne,
Kut' en voine voivotella,
Itkeä inehmisissä,
Itken saunassa saloa, 80
Yliset kulasvesille,
Saunan lauat lainehille."
Kullervo Kalervon poika
Kulki soitellen sotahan,
Vieri viestinen jälestä: 85
"Jo iso kotona kuoli,
Käyppäs tuota katsomahan,
Kuinka kuollut hauatahan!"
Kullervo Kalervon poika
Hänpä varsin vastaeli: 90
"Kun lie kuollut kuolkahansa,
On siellä kotona ruuna,
Millä maahan vietäkähän,
Kalmahan katettakahan."
Soitti suolla mennessänsä, 95
Kulahutteli kulossa,
Saatihin sana jälestä:
"Jo veli kotona kuoli,
Käyppäs tuota katsomahan,
Kuten kuollut hauatahan!" 100
Kullervo Kalervon poika
Hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa,
On siellä ori kotona,
Millä maahan vietäkähän, 105
Kalmahan katettakahan."
Soitti suolla mennessänsä,
Kajahutti kankahalla,
Sai sanoma korvihinsa:
"Jo sisar kotona kuoli, 110
Käyppä tuota katsomahan,
Kuten kuollut hauatahan!"
Kullervo Kalervon poika
Hänpä varsin vastaeli:
"Kun lie kuollut, kuolkahansa, 115
On siellä kotona tamma,
Millä maahan vietäkähän,
Kalmahan katettakahan."
Soitti soilla, soitti mailla,
Patakoitteli paloilla, 120
Sai sanoma korvihinsa:
"Kuoli ehtoinen emosi,
Käyppäs tuota katsomahan,
Miten miero hautoavi!"
Kullervo Kalervon poika 125
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Voi minä poloinen poika,
Voi poika polon alainen,
Kun kuoli emo minulta,
Kaatui kaunis kantajani, 130
Enk' ollut luona luopuessa,
Läsnä hengen lähtiessä."
"Kuollut koissa pestäköhön
Saksan saipua-vesillä,
Silkkihin si'eltäköhön, 135
Palttinoihin pantakohon,
Siitä maahan pantakohon,
Kalmahan katettakohon,
Itkuvirsin vietäköhön,
Laulaen las'ettakohon, 140
Itse en kotihin joua,
Viel' on Unto kostamatta,
Mies katala kaatamatta,
Ilkeä hävittämättä."
Meni soitellen sotahan, 145
Ilon lyöen Untolahan,
Kaatoi Untolan urohot,
Tuvat poltteli poroksi,
Kivet jätti kiukahia,
Pitkät pihlajat pihoja. 150
Kääntyvi kotihin tuosta
Ison entisen eloille,
Tupa on tyhjä tultuansa,
Autio avattuansa.
Antoi kättä hiilokselle, 155
Hiilet kylmät hiiloksessa,
Pisti kättä kiukahalle,
Kivet kylmät kiukahassa.
Loihen siitä itkemähän,
Itki päivän, itki toisen, 160
Päivälläpä kolmannella
Ylös korpehen kohosi
Evähiä etsimähän,
Antia anelemahan.
Kävi matkoa vähäisen, 165
Astui tietä pikkaraisen,
Tapahtui sijalle sille,
Tuli tuolle saarekselle,
Kuss' oli piian pillannunna,
Turmellut emonsa tuoman. 170
Siin' itki ihana nurmi,
Aho armahin valitti,
Nuoret heinät hellitteli,
Kuikutti kukat kanervan,
Tuota piian pillamusta, 175
Emon tuoman turmellusta.
Kullervo Kalervon poika
Tempasi terävän miekan,
Tupestansa tuiman rauan;
Katselevi, kääntelevi, 180
Arvelee, ajattelevi,
Tokko tuon tekisi mieli
Syöä syyllistä lihoa,
Viallista verta juoa.
Miekka mietti miehen mielen, 185
Arvasi uron pakinan,
Vastasi sanalla tuolla:
"Mikäpä minun olisi
Syöä syyllistä lihoa,
Viallista verta juoa, 190
Syön lihoa syytöntäki,
Juon verta viatontaki."
Kullervo Kalervon poika
Perän painoi kankahasen,
Kären käänti rintahansa, 195
Itse iskihe kärelle,
Siihen surmansa sukesi,
Kuolemansa kohtaeli.
Se oli surma nuoren miehen,
Kuolema Kalervon poian, 200
Loppu ainakin urosta,
Kuolema kova-osaista.