Lemminkäinen muutamana päivänä kuultuansa purren valittavan siitä
kun ei päässyt sotaretkelle, päättää lähteä sotaan ja saapi vanhan
sotatoverinsa Tieran kanssansa lähtemään; vv. 1-38. -- Pohjolan
matkalla kova pakkanen jäätää Lemminkäisen laivan ja hätyyttää jo
Lemminkäistä itseänsäki, joka loihtu-tiedoillaan toki pääsee pakkasen
kynsistä; vv. 39-82. -- Lemminkäinen ja Tiera lähtevät jäisin maalle
astumaan ja tulevat väsyneinä Nälkäniemen kylään meren rannalla; vv.
83-164.
Ahti poika, aino poika,
Lieto poika Lemminkäinen,
Astuihen alusmajoille,
Läksi laivavalkamoille.
Siinä itki puinen pursi, 5
Hanka rauta haikeroitsi:
"Mi minusta laatimasta,
Kurjasta kuvoamasta!
Ei Ahti sotia soua
Kuunna kymmennä kesänä 10
Hopeankana halulla,
Kullankana tarpehella."
Se on lieto Lemminkäinen
Iski purtta vanttuhulla,
Itse tuon sanoiksi virkki: 15
"Elä huoli hongan pinta!
Vielä saat sotia käyä,
Tappeloita tallustella;
Päivän huomenen perästä
Lienet täynnä soutajia." 20
Kulkevi kylitse tuonne,
Teitse Tieran kartanohon,
Sanoi sinne saatuansa:
"Tieraseni, tiettyseni,
Armahani, ainoiseni! 25
Tokko muistat muinaistamme,
Kun ennen kahen kävimme
Suurilla sotatiloilla?
Ei ollut sitä urosta,
Eikä miestä melkeätä, 30
Kuta emme kaatanehet,
Ja kahen kapistanehet."
Tiera arvasi asian,
Työnti Tiera keihä'änsä
Ahin keihojen kes'elle, 35
Sekä läksi, jotta joutui,
Ahille soan avuksi,
Liioin voivalle lisäksi.
Siitä Ahti Saarelainen,
Itse kaunis Kaukomieli, 40
Lykkäsi venon vesille
Kuni kyyn kulonalaisen,
Läksi luoen luotehesen,
Tuolle Pohjolan merelle.
Silloin Pohjolan emäntä 45
Pakkasen pahan lähetti
Tuolle Pohjolan merelle,
Itse tuon sanoiksi virkki:
"Pakko poika pienokainen,
Lähe tuonne, kunne käsken, 50
Kylmä veitikan venonen,
Pursi lieto Lemminkäisen,
Jott' ei pääse päivinänsä,
Selviä sinä ikänä!"
Pakkanen pahan sukuinen, 55
Ja poika pahan tapainen,
Läksi merta kylmämähän,
Aaltoja asettamahan,
Kylmi veitikan venehen,
Ahin laivan lainehille. 60
Aikoi kylmeä Ahinki,
Jääteä jalon urohon,
Siitä suuttui Lemminkäinen,
Kovin suuttui ja pahastui,
Sanovi sanalla tuolla, 65
Lausui tuolla lausehella:
"Pakkanen Puhurin poika,
Talven poika hyyelmöinen,
Elä kylmä kynsiäni,
Vaa'i varpahuisiani, 70
Eläkä koske korviani,
Elä päätäni palele!"
"Tuonne ma sinun manoan
Pohjan pitkähän perähän;
Sitte sinne tultuasi, 75
Kotihisi käytyäsi,
Kylmä kattilat tulelle,
Hiilet uunin lietoselle,
Käet naisen taikinahan,
Poika neitosen povehen, 80
Utarihin uuhen maito,
Vatsahan hevoisen varsa!"
Siitä lieto Lemminkäinen
Jätti laivan jäätehesen,
Sotapurren puutoksehen, 85
Itse eillehen menevi,
Tiera tuossa toisna miesnä
Väänti veitikan jälessä.
Tallasi tasaista tietä,
Sileätä siuvotteli, 90
Astui päivän, tuosta toisen,
Päivänäpä kolmantena
Jo näkyvi Nälkäniemi,
Kylä kurja kuumottavi.
Astui alle niemen linnan, 95
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Onko linnassa lihoa
Ja kalaista kartanossa
Urohille uupuneille,
Miehille väsynehille?" 100
Ollut ei linnassa lihoa,
Ei kalaista kartanossa.
Virkkoi lieto Lemminkäinen,
Sanoi kaunis Kaukomieli:
"Tuli polta tuhma linna, 105
Vesi vieköhön mokoman!"
Itse eistyvi etemmä,
Ylös korpehen kohosi,
Matkoille majattomille,
Teille tietämättömille. 110
Siitä lieto Lemminkäinen
Sanan virkkoi, noin nimesi:
"Ohoh Tiera veikkoseni!
Jo nyt jouvuimme johonki,
Kuuksi päiväksi kululle, 115
I'äksemme ilman alle."
Tiera tuon sanoiksi virkki,
Itse lausui, noin nimesi:
"Kostohonpa koito raukat
Saimme suurehen sotahan, 120
Oman hengen heitteheksi,
Itsemme iki menoksi."
"Ei emo mitänä tieä
Poloisesta poiastansa;
Noin se itkevi emoni, 125
Valittavi vanhempani:
'Tuoll' on poikani poloisen
Tuonen toukojen panossa;
Saapi jo minun pojalta,
Saapi jouset jouten olla, 130
Lintuset hyvin lihota,
Pyyt lehossa pyrhistellä.'"
Sanoi lieto Lemminkäinen,
Virkkoi kaunis Kaukomieli:
"Kyllä muistan muinaisenki, 135
Arvoan ajan paremman,
Yöt kävimme öitsilöissä,
Illat impien iloissa,
Ei kuin nyt tätä nykyä,
Tällä inhalla iällä: 140
Yks' on tuuli tuttuamme,
Päivä ennen nähtyämme,
Senki pilvet peittelevät,
Satehet salaelevat."
"Vaan en huoli huolimahan, 145
Suuresti sureksimahan,
Jos immet hyvin eläisi,
Kassapäiset kalkettaisi,
Naiset kaikki naurusuulla,
Mesimielin morsiamet, 150
Ikävissä itkemättä,
Huolihin häviämättä."
"Viel' ei meitä noiat noiu,
Noiat noiu, näe näkiät,
Kuolemahan korven päähän, 155
Kankahalle kaatumahan,
Nuorena nukahtamahan,
Verevänä vieremähän."
Siihen Kaukoni kaotan
Virrestäni viikommaksi, 160
Matkoille majattomille,
Teille tietämättömille,
Itse virren vierähytän,
Panen toiselle tolalle.