Morsianta neuvotaan, mitä hänen tulee kotiin heittää, kuinka uudessa
paikassa aamusilla ylös nousta, tuli puhua, läävä lääniä; vv. 1-44.
-- Lapsen katsanto, sillan, pöytäin, lautsain, seinäin, ikkunain
ja muiden paikkain siivonta, astiain peso; vv. 45-86. -- Jauhanta,
seulonta, leivonta, vedellä, pinolla, aitassa käynti, kehrääntä,
kudonta, mallasten teko, saunan lämmitys; vv. 87-146. -- Miehensä,
kydyn, apen, anopin ja vieraan kohteleminen; vv. 147-188. -- Kylässä
käynti, äitinsä mielessä pitäminen uudessaki paikassa; vv. 189-220.
Nyt on neiti neuvominen,
Morsian opastaminen;
Kenpä neittä neuvomahan,
Orpoa opastamahan?
Osmotar oleva vaimo, 5
Kalevatar kaunis vaimo,
Hänpä neittä neuvomahan,
Orpoa opastamahan.
Sanovi sanoilla noilla,
Lausui noilla lausehilla: 10
"Kuules neiti, kuin sanelen,
Kun lähet talosta tästä,
Ne kolme kotihin heitä,
Päivän päälliset unoset,
Emon armahat sanaset, 15
Joka kirnun pettäjäiset!
Tapa on uusi ottaminen,
Entinen unohtaminen,
Piteä sinun pitävi
Pää tarkka, tanea mieli, 20
Iltaisella silmät virkut
Valkeata vaalimahan,
Aamuisella korvat tarkat
Kukon ääntä kuulemahan.
Kun ei kukko laulakkana, 25
Ei äännä isännän lintu,
Piä kuuta kukkonasi,
Otavaista oppinasi!
Konsa oike'in otava,
Sarvet suorahan suvehen, 30
Pursto perin pohjosehen,
Silloin nuorten nousu-aika.
Silloin sieki noustuasi
Sulhon viereltä verevän
Puhu tulta tuhkasista, 35
Päre pihtihin viritä,
Lähe läävä läänimähän,
Raavahat ravitsemahan!
Syötä lehmät leppeästi,
Lammaskarja lauhkeasti, 40
Hevoisille heinät heitä,
Varsoille valitut korret,
Eläkä sioille singu,
Elä potki porsahia!
Kun olet läävän lääninynnä, 45
Jouvu tuiskuna tupahan,
Siell' on lapsi itkemässä,
Ei saata sanoa raukka,
Onko vilu taikka nälkä,
Tahi muu tapahtumainen, 50
Ennen kun tulevi tuttu,
Oman äitin ääni saapi.
Kun saat sillan siivontahan,
Lattian lakaelohon,
Visko vettä lattialle, 55
Elä visko lasten päälle;
Nähnet lapsen lattialla,
Nosta lapsi lautsaselle,
Pese silmät, pää silitä,
Anna leipeä kätehen! 60
Mi on pöyällä pölyä,
Mi tomua ikkunoilla,
Nepä siivellä sipaise,
Vetäise vesitukolla,
Etteipä pöly pölähä, 65
Tomu kattohon tomaha.
Sitte pöyät pestessäsi
Viikon päästä viimeistäki,
Pese pöyät, laiat muista,
Jalkoja elä unoha. 70
Lautsaset vesin valele,
Seinät siivin siivoele,
Karista katosta karstat,
Noet nuoho kiukahasta,
Että tuntuisi tuvaksi, 75
Asunnoksi arvattaisi.
Lähet astian pesohon,
Hulikkojen huuhtelohon,
Pese kannut korvinensa,
Tuopit uurtehuisinensa, 80
Maljat huuho, muista laiat,
Lusikkaiset, muista varret!
Piä lusikat luvussa,
Astiasi arvelussa,
Ettei koirat kohottele, 85
Lapset laittele levälle.
Tultua kivitupahan
Jauhon hienon jauhamahan,
Elä kuku kulkullasi,
Kalju kaulavarrellasi, 90
Kukkuos kiven kamulla,
Lapattaisen laulamalla!
Seulo jauhot siepottele,
Kanna kannella tupahan,
Leivo leivät leppeästi, 95
Vastoa ani visusti,
Jott' ei paikoin jauhot jäisi,
Toisin selkeät seokset.
Näet korvon kallellansa,
Ota korvonen olalle, 100
Vesikappa kainalohon,
Ala astua ve'elle,
Tule tuulena takaisin,
Viikon veellä viipymättä,
Ettei appi arveleisi, 105
Anoppi ajatteleisi,
Kuvoasi katselevan,
Itseäs ihastelevan,
Verevyyttäsi vetehen,
Kauneutta kaivosehen. 110
Menet pitkälle pinolle
Haikosien suollantahan,
Elä halkoa hyleksi,
Ota halko haapainenki,
Heitä halko hiljallensa 115
Kovasti kolajamatta,
Taikka appi arveleisi,
Anoppi ajatteleisi,
Vihoissasi viskelevän,
Kiukuissa kolistelevan. 120
Kun sa astut aittasehen,
Lähet jauhon nouantahan,
Elä aittahan asetu,
Viikon siellä viipyele,
Taikka appi arveleisi, 125
Anoppi ajatteleisi,
Jauhoja jakelevasi,
Antavan kylän akoille.
Kun tulevi kehruu-aika,
Kankahan ku'onta-aika, 130
Itse langat kehräele,
Omin hyppysin kutehet,
Kuo sarka-kauhtanaiset,
Hanki villaiset hamehet,
Kesä-uuhen untuvista, 135
Talvilampahan takuista.
Kun sa ohria imellät,
Ma'ustelet maltahia,
Elä koukulla kohenna,
Kärryksellä käännyttele, 140
Aina kourilla kohenna,
Kämmenillä käännyttele;
Eläkä sure susia,
Pelkeä metsän petoja,
Saunahan samotessasi 145
Syän-yöllä yksinäsi!
Piä herkät hiiren korvat,
Terävät jalat jäniksen,
Niska nuori notkuttele,
Kaula kaunis kaarruttele, 150
Kuni tuore tuomen latva,
Tahi kasvava kataja!
Kyty kynnöltä tulevi,
Appi aitojen panolta,
Urohosi ulkotöiltä, 155
Kaunosi kas'en ajolta,
Vieminen vesi-ropehut,
Käsi-pyyhe kantaminen,
Alaha kumartaminen,
Mielilause lausuminen. 160
Anoppi aitasta tulevi,
Jauhovakka kainalossa,
Juokse vastahan pihalle,
Alaha kumarteleite,
Vaa'i vakka kainalosta, 165
Tuo tupahan vieäksesi!
Iltasaunan saapuessa
Veet vetele, vastat katso,
Hauo vastat valmihiksi
Saunahan savuttomahan, 170
Niin tule tupahan tuolta,
Käske appi kylpemähän:
'Oi on armas appiseni!
Jo on sauna joutununna,
Veet ve'etty, vastat saatu, 175
Kaikki lautaset la'aistu.'
Kun tuli talohon vieras,
Ellös vierasta vihatko,
Käske vieras istumahan,
Lausuttele laaskavasti, 180
Syötä vierasta sanoilla,
Kunnes keitto kerkiävi.
Taas kun lähtevi talosta,
Jäähyväiset jättelevi,
Ellös viekö vierastasi 185
Ulkopuolellen ovea,
Tuosta sulho suuttuneisi,
Kaunosi kamaltuneisi.
Kun sinun halu tulevi
Käyä toisessa talossa, 190
Kysytellen käy kylässä,
Lausutellen vierahissa!
Sitte sinne tultuasi
Piä taitavat tarinat,
Eläkä kotia moiti, 195
Alenna anoppiasi!
Kysyvät kylän miniät,
Tahi muut kyläiset naiset:
'Antoiko anoppi voita,
Kuin ennen emo kotona?' -- 200
Sano aina annettavan,
Kapustalla kannettavan,
Jos kerran kesässä saanet,
Senki toisen talvellista.
Kuules vielä kuin sanelen, 205
Kuin jo virkan viimeiseksi:
Kun menet emon eloilta,
Tulet toisille tulille,
Emoas elä unoha,
Masentele maammoasi, 210
Emo on nähnyt suuren vaivan,
Kantaja kovan kokenut,
Synnytellessä sinua,
Katalaista kantaessa.
Emopa sinun elätti, 215
Imetti ihanat rinnat,
Monet yöt unetta vietti,
Monet atriat unohti,
Tuuvitellessa sinua,
Vaaliessa pienoistansa." 220