Näytelmän solmiskelma ja kehitelmä.
Koko tragedia on osaksi solmiskelmaa, osaksi kehitelmää. Mitä
ulkopuolella on, ja usein myös muutamat sen sisäpuolisista kohdista,
on solmiskelmaa; kaikki muu kehitelmää. 2. Solmiskelmaksi sanon
kaikki, mikä ulottuu alusta siihen paikkaan asti, joka on viimeinen,
josta muutos tapahtuu [onnettomuuteen tahi][125] onneen päin;
kehitelmä se, mikä muutoksen alusta ulottuu loppuun asti. 3. Niin on
esimerkiksi Theodekteen "Lynkeyssä"[126] solmiskelma se, mikä on ennen
tapahtunut, ja lapsen ryöstäminen; kehitelmä se, mikä murhasyytöksen
perästä tapahtuu loppuun asti.
4. Tragedian lajeja on neljä; yhtä monta sanottiin myös sen osain
olevan.[127] Ensimäinen laji on mutkallinen, jolla ymmärretään
semmoinen tragedia, jonka kokonaisuus on vastaiskäänne ja
tuntemisvaihde. 6. Toinen laji on intohimoinen; esimerkiksi "Aiaat"
ja "Ixionit". 7. Kolmas laji on luonteen-omainen; esimerkiksi
"Ftiotiit" ja "Peley". 8. Neljäs on semmoinen kuin "Forkiit" ja
"Promethey" ja ne, jotka Hadesta kuvaavat.[128] 9. Parhaasta päästä
tulee koettaa kaikkia lajeja käyttää; mutta jos ei sitä taideta,
niin etevimpiä ja useimpia, semminkin koska nvky-aikana runoilijoita
moititaan; kun, näet, joka lajissa jo on hyviä runoilijoita
ilmestynyt, niin vaaditaan, että jokaisen runoilijan pitäisi
nämä kaikki voittaman juuri niissä lajeissa, missä mikin näistä
on etevä. 10. Oikein on myöskin[129] kutsua tragedioja erilaisiksi
tahi yhdenkaltaisiksi, ei juuri runotarun puolesta, vaan siihen
katsoen, onko niissä samankaltainen solmiskelma ja kehitelmä. 11.
Useat runoilijat solmeavat hyvin, mutta kehittävät huonosti; mutta
kumpaistakin on aina huolella sepittäminen.
12. Muistaman pitää mitä jo usein on sanottu, •ettei tragediaa sovi
sepitä epopean tapaan. Epopean-tapaiseksi sanon minä monitaruista
sepitystä, niinkuin jos joku esimerkiksi käyttäisi koko Iliadin
runotarua. 13. Täällä saavat, näet, runoelman pituuden tähden, osat
sopivaisen suuruuden; mutta näytelmissä joutuu paljon enemmän kuin
arvaisikaan hukkaan. 14. Todistuksena tähän on se, että jotka ovat
aineeksi ottaneet Hion koko hävityksen, eikä ainoastaan osittain
niinkuin Euripides "Niobe" nimisessä näytelmässään, eikä niinkuin
Aiskhylo, kaikki ovat joko joutuneet häviöön, tahi huonosti
kilpaillet;[130] sillä tästä ainoasta syystä myös Agathonikin joutui
häviöön. 15. Vastaiskäänteissä taas ja yksinkertaisissa tapauksissa
saavuttavat he ihmeellisesti mitä tarkoittavat; sillä tämä on
tragillista ja herättää inhimillisiä tunteita. 16. Tämä tapahtuu kun
viisas mutta pahanilkinen, niinkuin Sisyfo, petetään; ja urhollinen
mutta epähurskas voitetaan. 17. Tämä onkin todennäköistä, niinkuin
Agathoni sanoo; todennäköistä on, näet, että paljon myös tapahtuu
todennäköisyyttä vastaan. 18. Ja laulajisto on pidettävä yhtenä
näyttelijöistä ja osana kokonaisesta, ja itse toimintaan kuuluvana,
ei niinkuin Euripideen tykönä, vaan niinkuin Sofokleella. 19. Muitten
tykönä laulut eivät kuulu kantataruun paremmin kuin toiseenkaan
tragediaan;[131] josta syystä he laulavatkin sisäänsovitettuja
lauluja (εμβόλιμα), kun Agathoni ensiksi oli alkanut näin tehdä.
Ja kuitenkin, mikä eroitus siinä on, jos laulaa sisäänsovitettuja
lauluja tahi sovittaa lausejakson taikkapa kokonaisen välikertomuksen
toisesta kappaleesta toiseen?