III Luku.

Millä tavalla on kuvaeleminen.

Kolmas eroitus näiden välillä on vielä tapa, jolla näitä kaikkia

kuvaellaan. 2. Sillä keinojen yhdenlaisina ollessa voipi kuvaella

samoja esineitä joko sillä tavalla, että itse joko kertoelee tahi

muuksi muuttaupi, niinkuin Homero tekee; taikka että pysyy itsenään,,

eikä muuttau; taikkapa siten että kuvaa kaikki toimimisen ja

toimittamisen kautta.[19] 3. Nämä kolme eroitusta löytyvät, niinkuin

jo alussa sanoimme, kaikessa kuvailuksessa, nimittäin: millä, mitä ja

miten kuvaillaan.[20] 4. Näin saattaa siis Sofokles toiselta puolen

olla yhdenlainen kuvailija kuin Homero, siinä kohden, näet, että he

molemmat kuvaelevat arvoisia, vaan toiselta puolen yhdenlainen kuin

Aristofanes, koska he molemmat kuvaelevat toimivia ja toimittavaisia.[21]

Sentähden sanovatkin muutamat näytelmiä nimitettävän toimintarunoelmiksi

(draama), syystä että ne kuvaelevat toimivaisia (δραν). 5. Tästäpä

syystä omistavatkin Dorilaiset itselleen sekä tragedian että komedian;

komedian, näet, Megaralaiset, sekä täällä asuvaiset koska se muka

kansavallan kukoistaessa olisi heidän luonansa syntynyt --, että

Sikeliassa asuvaiset -- täältä[22] oli, näet, kotoisin Epikharmo

runoilija, joka oli Khionidesta ja Magnesta paljoa aikaisempi --;

tragedian taas muutamat Peloponnesossa,[23] jotka todisteeksi tuovat

esiin nimitykset. 6. Nämä, näet, sanovat kutsuvansa ympärillä olevia

kyliä koomiksi (κώμαι), joita Athenalaiset nimittävät demoiksi (δήμοι),

ja vakuuttavat, ett'ei nimi κωμωδός tule sanasta κωμάζειν, vaan

siitä että he, kaupungissa ylenkatsottuina, kiertelivät pitkin

kyliä;[24] niin myös on toimittaminen heidän puheenparressaan δράν,

mutta Athenalaiset sanovat πράττειν. 7. Ja tämä nyt olkoon sanottu

kuvailuksen eroituksista, kuinka monta ja mitkä ne ovat.

Runousoppi · 第 12 / 49 题