"Jo portti kiinni painui ja sammui valotkin,
niin sydänyöhön synkkään sun kanssas ratsastin.
Näin kahden, sanatonna riensimme rinnakkain,
lepoa muistamatta, kuin öiset haamut vain".
"Kentucky Lil kelpaisi vaikka Rolandille", Sybert virkkoi.
"Se on paras hevonen, jolla olen ratsastanut", lausui Marcia.
Kun he kääntyivät sisään huvilan portista, virkkoi Marcia
katuvaisella äänellä: "En tiennyt, että tämä kestäisi näin kauan;
pelkään, Mr Sybert, että teidän aikanne on käynyt hyvin pitkäksi!"
"Ehkäpä minäkin rakastan seikkailuja", hän vastasi; "te, Miss Marcia,
ja minä olemme tänä päivänä vaeltaneet sangen kauas yhdessä".