Tämän jälkeen kulki elämä Borealiassa jonkun aikaa tavallista rataansa.
Joka ilta kohosi Kapitolion katolta punainen säde taivaalle ja joka
ilta palasivat ihmiset raskain askelin katoiltansa pohtien hiljaisessa
mielessänsä, mitä tulee lopuksi.
Lähestyi kylmin vuodenaika, jolloin lumi ja jää peitti Borealian.
Odotettiin synkkinä, lakkaako Borealian sydän jo tänä talvena
sykkimästä, s.o. seisahtuvatko voima-asemat senvuoksi, että joki jäätyy
pohjia myöten. Varustaudutaan siltä varalta. Asumuksia ei lämmitetä
muuta kuin mitä ne lämpiävät heikosta auringon lämmöstä, jonka
omegametalli päästää huoneisiin ja säilyttää siellä. Kaikki liikenevä
energia kootaan jättiläisakkumulaattoreihin. Jokainen pisara
kallisarvoista voimaa koetetaan täten tallettaa talven varalle. Näin
oli jo menetelty pitkät ajat. Mutta tähän saakka oli kuitenkin joessa
säilynyt elo, vaikka heikkokin, yli talven. Joku voima-asema oli voitu
sentään pitää käynnissä. Varastoitu voima oli käytetty sangen
tarpeellisena lisänä.
Mutta nyt peljättiin pahinta. Energomittarin käyrä oli laskenut siinä
määrin, että joki oli kaiken todennäköisyyden mukaan jäätyvä kokonaan.
Ja kansan kohtalo riippuu siitä, milloin se jälleen virkoaa virtaamaan
-- riittävätkö voimavarastot niin kauan kuin "sydän on sykkimättä".
Kun vanhat akkumulaattorit ovat täyteen ladattuja, lasketaan Turjan
johdolla, miten käytettävissä oleva voima on jaettava, jotta voidaan
valmistaa uusia akkumulaattoreja tarkalleen samassa tahdissa kuin ne
voidaan ladatakin, niin ettei hetkeäkään kulu hyödyttömästi.
Eduskunnan päätöksen mukaan antaa Turja käskyn, että jäätikköilveksiä
on pyydystettävä niin paljo kuin mahdollista, niiden liha
valmistettava ja varastoitava ja nahkat varattava siltä varalta, että
johtoverkkokankaan käyttöä lämmittävänä pukuna täytyisi rajoittaa.
Naiset hoitavat kemiallista ravintoaineiden valmistusta ja ottavat
talteen kasvitarhoista kaiken, mikä ikinä syötäväksi kelpaa. Useat
järjestävät asumuksiinsa kasvilavoja, joihin panevat kasvamaan sopivia
ruokakasveja. Naisten taholta tehdään ehdotus, että eduskunta
harkitsisi, eikö olisi syytä antaa yleinen määräys, että energiaa ei
ole tuhlattava lämmittämällä asumuksia ainoastaan ihmisiä varten, vaan
on jokaiseen asumukseen sijoitettava kasvamaan syötäväksi kelpaavaa.
Mutta ehdotus hyljätään siitä syystä, että eduskunta ei voi tietää
riittääkö auringonvalo talvella kasveille.
Eduskunta lausuu kuitenkin _kehoituksen_, että niin monet kuin
suinkin käyttäisivät lomahetkiä kasvilavojen rakentamiseen asumuksiin.
Sillä jos auringonvalo riittää kasveille, voidaan heti, kun tämä
huomataan, vastaavassa määrässä supistaa kemiallista ravintoaineiden
valmistusta ja siten säästää voimaa.
Borealian kansan jokainen hermo tähtää alkavan talven voittamiseen.
Voima-asemat jymisevät, omegametalli heläjää ympäri maan,
kolmisointuiset ja jykevätahtiset työlaulut kaikuvat. Energia rätisee
ja jymisee korkeajännitysakkumulaattoreissa, kun sitä niihin ladataan,
ja radioputkien säteet vongahtelevat jäätiköillä kun ilvekset kaatuvat
metsästäjien saaliina. Joskus sattuu onnettomuuksia, hirvittäviä
purkauksia. Vahingossa joku väärä kosketus: kuuluu jymähdys, rätinää ja
tulenliekki leimahtaa taivaalle. Kuolleita, toiset salaman
muodottomiksi ruhjomia, kannetaan pois. Uudet sankarit astuvat sijaan.
Ja työlaulu kaikuu -- -- --
Turjaa ei näy juuri missään. Hän istuu päämajassa, esikunta
lähistössään. Tiedot tulevat ja menevät, eri teitä, langattomia ja
langallisia. Kaksi tiimaa päivässä hän liikkuu työpaikoilla. Hänellä ei
ole milloinkaan kiirettä, mutta lyhyeen hän puhuu ja kaunistelematta.
Tällä matkalla hän saattaa sanoa vain viisi tai kymmenen sanaa. Mutta
jokainen niistä merkitsee tuhat isoa mittaa säästynyttä energiaa,
suuren onnettomuuden välttymistä t.m.s. Hänellä näyttää aina olevan
koko taistelun pohjapiirustus avoinna edessään ja hän tietää aina missä
on ratkaiseva kohta. Hän näytti elävän mukana jokaisella työmaalla,
vaikka istuikin päämajassa. Hän näytti vaistoavan edeltäpäin jokaisen
tapahtuman työssä, jokaisen onnettomuudenkin. Hän tunsi melkein
jokaisen työssä mukana olevan luonteen, kyvyt ja heikkoudet.
Kun tuli tieto akkumulaattorin n:o 116 räjähdyksestä ja kolmen miehen
ja yhden naisen kuolemasta, niin vastasi Turja vain:
-- Minä annoin kesken kiirein huomautuksen, että Mataran piti itse
tarkata mittaria. Hän on nähtävästi jättänyt sen Aijan huoleksi. Aija
näki huonosti ja on lisäksi huolimaton. He tekivät meille huonon
palveluksen. Mutta älkäämme moittiko heitä enää, he ovat antaneet
henkensä sovitukseksi.
Illalla vongahti Kapitolion katolta punainen soihtu, mutta kansa ei
jouda eikä jaksa sen johdosta sen enempää -- -- --.