Laps Hellaan, älä vaihda pois
Sun maatas ihanaa!
Sill' leipä vieraan karvast' ois
Ja sana karkeaa.
Sen taivas, päiv' on loistoton,
Sen sydän sulle outo on.
Laps Hellaan, älä vaihda pois
Sun maatas ihanaa!
Laps Hellaan, kaunis sull' on maa
Ja suuri, loistokas.
Veet välkkyy, maat sen vihoittaa,
Sen rant' on maineikas,
Yö kirkas, päivä lämpöinen
Ja taivas tuhat=tähtinen.
Laps Hellaan, kaunis sull' on maa
Ja suuri, loistokas.
Laps Hellaan, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!
Sull' onnea ja elämää
Ei muuall' ollenkaan.
Jos minne tiesi olkohon,
Niin juures synnyinmaassas on!
Laps Hellaan, armas maasi tää
Siis muista ainiaan!
Maamme kirja 1878-84.
Z. Topeliuksen runoja, Porv. 1898.
KAARINA MAUNUNTYTTÄREN LAULU EERIKKI XIV:lle.
Sydän myrskyvä unelmoi
Tyynessä sylin armaan!
Metsä nyt hiljalleen tarinoi.
Luojan kiitosta puut huminoi.
Sylissä armaan
Saat levon varman!
Jumal' yksin on päivä, mut mailma on yö.
Paina kuin äitisi helmahan pää,
Kruunusi pirstoilla nuku!
Kulta ja korkeus jäädyttää;
Yksin rakkaus lämmittää.
Kruunullas nuku:
Armo ei huku,
Jumal' yksin on puhdas, mut syntiset me.
Valtakuntas nyt sylini on;
Nuku valtasi suojaan!
Viha vie harhaan, mut usko vaka on.
Herrahan nuku, sa rauhaton!
Huolista suojaan
Luottaen Luojaan!
Jumal' yksin on ylvä, mut tomua me.
Maamme kirja 1905.