Ken työlle eli
ja jumalilta sai
poveensa tulen sammumattoman,
hän onnekas.
Työ luova, hedelmöittävä,
mi kuvat toinen toistaan loistoisammat
eteemme loihdit,
elämän taikavoima sä!
Työ, lepommekin kirjokukin verhoot,
ja voimaa ikuista
sinusta ystävyyskin imee
ja rakkaus.
Työ, niinkuin ylkä sä
valittus eteen miehuusryhdein
käyt ojentaen kihlojas
ja hänet vuoritielle viet.
Työ luova, hedelmöittävä,
ei orjan kahle, pakko painava,
vaan vapaa, ilmaan avartuva,
ilojen lähde
sä ylkä ylvähin,
sun kanssas vaivat voitoksemme kääntyy
ja yöstä aamu valkenee,
sun lahjoistasi hapsillemme
ikuinen nuoruus heijastuu,
ja silmä, ajan himmentämä,
saa taivahisen loistehen.
Työ luova, hedelmöittävä,
sun miehuussyleilystäs meille
suloinen onni virtailee.
Työ, ylkämme,
mi otsallasi seppelettä
kuninkaan kannat,
Sinusta jumalia kiitämme
ja sulle viritämme ajast' aikaan
sävelen kaikumaan.
On sulta kaikki: riemu, tuska, suru,
on sulta leikki, lepo, lohdutus.
Sun miehuussyleilysi kaiken antaa,
sun rinnallas vain yks’ on voimakas:
suur’ Luonto...