Vanki, teljettynä lukkoin taa;
suven suloja en nähdä saa.
Mutta täällä paratiisit muut
iäisyyden kukkalatva-puut,
jotka soivat kautta aikojen,
vaihtuessa myrskyn, tyvenen.
Täällä näen meren valtaisan,
elon meren kumman, kuohuvan.
— —
Täällä etsin, kunnes löydän sen
Kallehimman helmen: Totuuden.