Englannin nouseva kauppa- ja maailmanvalta, jolla oli laajoja alueita
ja kukoistavat siirtokunnat Pohjois-Amerikassa, oivalsi
hollantilaisten hallussa olevan Hudson-virran ja sen sataman tärkeyden
kauppaan ja puolustukseen nähden. Englantilaisille siirtokunnille oli
epäturvallista, kun siinä välillä oli Hollannin siirtokunta, joka
liittoutuneena indiaanein taikka ranskalaisten kanssa saattoi asettaa
Uuden Englannin siirtokunnat alttiiksi hyökkäykselle ja
valloitukselle. Nämä seikat aiheuttivat sen, että Englanti päätti
valloittaa hollantilaiset alusmaat Pohjois-Amerikassa.
Yorkin herttua James, Englannin kuninkaan Kaarlo II:n veli, saapui
1664 vahvalla laivastolla Amerikaan ja ankkuroi Long Islandin
rannikolle, Uuden Alankomaan siirtokunnan etuvarustusten luokse. Hän
ryhtyi piirittämään Uutta Amsterdamia, Amerikassa olevaa Hollannin
hallituksen keskustaa. Kuvernööri Stuyvesantilla sattui tällä kertaa
olemaan vain kaksisataa sotamiestä käytettävänä siirtokuntansa
puolustamiseen ja hyvin rajoitettu määrä ampumatarpeita.
Englantilaisten ylivoima oli ainakin kymmenkertainen. Yorkin herttua
niin ollen kehoitti suosiolla antautumaan, luvaten hollantilaisille
suojeluksen ja yksityisomaisuuden turvan. Hollannin kauppayhtiön
omaisuus ja yleiset rakennukset lankeaisivat voittajalle. Stuyvesant
joutui nyt aivan samaan asemaan, kuin hän itse oli pakoittanut Uuden
Ruotsin komentajan Risingin alistumaan, nimittäin antautumaan vasten
tahtoaan ja jättämään siirtokuntansa vieraan vallan haltuun.
Aseellinen puolustus näet oli aivan turhaa, jota paitsi Uuden
Alankomaan asukkaat peläten omaisuutensa tuhoamista vastustivat
aseelliseen vastarintaan ryhtymistä ja vaativat Stuyvesantia
antautumaan. Siihen hän suostuikin, ja niin päättyi tämäkin
valloitussota verta vuodattamatta. Englannin haltuun tulivat täten
Uuden Alankomaan siirtokunta Hudson-virran varrella ja Uuden Ruotsin
siirtola Delawaressa.
Englantilaiset valloitettuaan Uuden Alankomaan ja sen satamapaikan
Uuden Amsterdamin, muuttivat tämän nimen valloittajan Yorkin herttuan
kunniaksi New Yorkiksi. Useat muutkin paikat saivat englantilaisia
nimiä: Kristiinasta tehtiin Altoona, Uplandista Chester, Finlandista
Marcus Hook j. n. e.