Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa
kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa,
lähetellen kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan
myöskin, milloin näytti luotettavalta, hollantilaisten ja
englantilaistenkin mukana. Kirjeissään pyysi hän turkisliikkeessä
tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan puolustusväkeä ja
siirtolaisia.
Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka
tarpeet tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia
vaikeuksia m. m. sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat
ulkomaakaupan laajentamista ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden
Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali Klaus Fleming kaatui
lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar Nyckel joutui
tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen kelpaamattomaksi.
Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin ollen supistaa
ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita.
Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla
tykeillä asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan
olleen runsaasti ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä,
aseita ja työvälineitä, 5835 jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä,
302 vaskikattilaa, 774 veitsenterää, 432 sormustinta, 143
läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa, 264 korupääveistä, 48
kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000 ongenkoukkua, joku määrä
soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä,
lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle
matkalle kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti.
Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan
vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen,
menetettyään yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin
Kristiinassa ja palasi runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin
Ruotsiin.
Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään
edellinen matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä,
joita nyt oli jo helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista
mainitaan erityisemmin lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock.
Elokuulla 1647 lähdettiin Svan nimisellä laivalla matkalle ja
suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin Delawareen syyskuun lopulla.
Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin yli Atlannin tehdä.
Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin
turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno
Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja
vapaita miehiä purjehti takaisin Ruotsiin.