VAIKEUKSIA SIIRTOKUNNAN KANSOITTAMISESSA

Uuden Ruotsin toimellinen kuvernööri Johan Printz oli ahkerassa

kirjevaihdossa kotimaisen hallituksen ja yhtiön johdon kanssa,

lähetellen kirjeitään ei ainoastaan oman maansa laivoilla, vaan

myöskin, milloin näytti luotettavalta, hollantilaisten ja

englantilaistenkin mukana. Kirjeissään pyysi hän turkisliikkeessä

tarvittavaa vaihtotavaraa, muonaa, aseita, linnan puolustusväkeä ja

siirtolaisia.

Ruotsissa ei puuttunut hyvää tahtoa siirtokuntaa kohtaan, jonka

tarpeet tunnettiin. Mutta tähän aikaan oli valtiolla kaikenlaisia

vaikeuksia m. m. sota Tanskaa vastaan, mitkä seikat vaikeuttivat

ulkomaakaupan laajentamista ja siirtokunnan kansoittamista. Uuden

Ruotsin kauppayhtiön esimies amiraali Klaus Fleming kaatui

lippulaivallaan 1645. Siirtokunnasta palaava Kalmar Nyckel joutui

tanskalaisten hyökkäyksen alaiseksi vioittuen kelpaamattomaksi.

Siirtolaisjoukkojen lähettäminen Delawareen täytyi näin ollen supistaa

ja viedä sinne vain välttämättömiä tarpeita.

Seitsemännelle retkelle varustettiin lujarakenteinen ja useilla

tykeillä asestettu “Gyllen Haj” niminen laiva. Lastina mainitaan

olleen runsaasti ruokavaroja ja vaatteita, muutamia kotieläimiä,

aseita ja työvälineitä, 5835 jaardia erilaisia kankaita, 500 kirvestä,

302 vaskikattilaa, 774 veitsenterää, 432 sormustinta, 143

läkkipeltiastiaa, 24 maljaa, 504 kampaa, 264 korupääveistä, 48

kullattua vaateharjaa, 790 kuvastinta, 10 000 ongenkoukkua, joku määrä

soittokoneita, etupäässä viuluja, seinä- ja taskukelloja, kellonperiä,

lasihelmiä ja monenlaista muuta korutavaraa. Siirtolaisia ei tälle

matkalle kerätty, mutta muutamia läksi vapaehtoisesti.

Toukokuulla 1646 läksi laiva kohti Amerikaa. Kohdattuaan matkallaan

vastatuulia ja myrskyjä, saapui se vasta lokakuulla Delawareen,

menetettyään yhden mastonsakin ja purjeita. Laiva korjattiin

Kristiinassa ja palasi runsaan turkis- ja tupakkalasta kanssa takaisin

Ruotsiin.

Kahdeksas retkikunta saatiin matkakuntoon pikemmin kuin mikään

edellinen matkue. Johan Papegoja keräili siirtolaisia ja sotamiehiä,

joita nyt oli jo helpompi saada lähtemään Amerikaan. Matkustajista

mainitaan erityisemmin lääkäri Hans Kock ja pastori Laurentius Lock.

Elokuulla 1647 lähdettiin Svan nimisellä laivalla matkalle ja

suotuisien ilmojen vallitessa saavuttiin Delawareen syyskuun lopulla.

Se oli joutuisin matka, mitä silloin voitiin yli Atlannin tehdä.

Laiva talvehti Kristiinan satamassa ja läksi keväällä takaisin

turkislastineen. Myöskin pastori Campanius Holm, linnanpäällikkö Mauno

Kling, aatelismies Liljehöök sekä muutamia linnan palvelijoita ja

vapaita miehiä purjehti takaisin Ruotsiin.

Amerikan ensimäiset suomalaiset · 第 23 / 45 题