»Tapani, souata Samppaa.»
Talvinen aamupuhde oli. Päre palaa tuikotti nurkassa pihdissä ja tuuli
huhahteli raskaasti nurkissa, kun heräsin yöunestani vanhassa
kätkylonkamassa. Uneni läpi olin kuullut kireätä itkua ja siitä minä
heräsinkin. Äkkiä selvenivät silmäni unesta ja hyppäsin jalan viljaan
katselemaan, että mikä on liikkeellä. Vaan en huomannut mitään niin
erittäin ihmeellistä. Äitini makasi ajastuneen näkösessä
sänkylotiskossa ja eräs vanhanpuoleinen nainen istui pankolla ja piteli
sylissään pienosta soikeata vasua, jossa oli valkonen riepumytty.