Roma seisoi Rossin kirje kädessä, kasvot ja huulet kalpeina, ja hänen
päätään pyörrytti, kun samassa koputettiin ovea. Ennenkuin hän vastasi,
työnsi hän kirjeen uuniin ja sytytti sen tulitikulla.
»Donna Roma! Oletteko siellä, signora?»
»Odottakaa... tulkaa sisään.»
»Eräs munkki odottaa etuhuoneessa ja pyytää tavata teitä, signora.»
Se oli isä Pifferi. Vanhan miehen lempeät kasvot näyttivät
huolestuneilta. Roma katsoi häneen läpitunkevasti ja pelokkaasti.
»Pyhä isä tahtoisi tavata teitä taas», sanoi munkki.
»Tahtooko hän... minua vahingoittamaan miestäni?» sanoi Roma
vapisevalla äänellä.
»Ei, tyttäreni. Päinvastoin hän pyytää teitä pelastamaan hänet.»
Roma ajatteli hetken ja sanoi sitten: »Hyvä, menkäämme siis.» Ja hän
palasi huoneeseensa pukeutumaan. Viimeinen jäännös kirjeestä paloi
uunissa.