ELISE. Päättäkäämme ensin sinun asiasi, ja sano minulle kuka lemmittysi
on?
CLEANTE. Nuori tyttö, joka vähän aikaa on asunut tässä kaupungissa, ja
joka näkyy olevan luotu sytyttämään rakkautta kaikissa, jotka hänen
näkevät. Luonto ei ole viehättävämpää luonut, ihastuin häneen heti,
kuin hänet näin. Hänen nimensä on Mariane ja hän elää äitinsä kanssa,
joka melkein aina on sairas, ja jota kohtaan tuo suloinen tyttö
osoittaa tavatonta hellyyttä. Äitiänsä hän palvelee, hoitelee ja
lohduttaa mitä herttaisemmin. Hän tekee kaikki mitä viehättävimmällä
tavalla; hänen liikkeissään on erinomainen sulavuus, hän on niin hyvä,
niin ihmettelevän siveä, niin -- -- -- Voi, sisar kulta, jos olisit
hänet nähnyt!
ELISE. Näen hänet kylliksi siitä mitä sanot, ja millainen hän on,
ymmärrän kyllä siitä että sinä häntä rakastat.
CLEANTE. Olen salaa tullut huomaamaan, ett'ei heillä juuri ole hyvä
toimeentulo. Ajatteleppas sisareni, kuinka iloista olisi toimittaa
onnea ihmisille, joita rakastaa, ja ymmärräthän kuinka ikävää on, että
isän itaruuden tähden minun on mahdoton maistaa tätä iloa ja osottaa
rakkauttani tälle kaunottarelle.
ELISE. Oi, veljeni, ymmärrän kyllä, minkälainen sinun surusi on.
CLEANTE. Voi, sisar kulta, se on suurempi kuin uskoa saattaa. Sillä
mikä on hirveämpää kuin tämä tyly säästäväisyys, jota meitä kohtaan
osotetaan, tämä kamala ikävyys, jossa meitä kuihdutetaan? Mikä hyöty
meillä on omaisuudestamme, jos sen saamme vasta kun olemme liian
vanhat, ja jos tullaksemme toimeen, minun nyt täytyy lainata joka
haaralta; jos minä niinkuin sinäkin olen pakoitettu etsimään vierailta
apua voidakseni edes käydä kunnollisissa vaatteissa. Sentähden, sisar
kulta, auta minua tutkistelemaan isää näiden tuumien suhteen, ja jos
hän panee vastaan, olen päättänyt muuttaa armahaiseni kanssa toiseen
paikkaan. Minä koen kaikkialta lainata rahaa tätä yritystä varten, ja
jos sinun asiasi, sisareni, ovat samanlaiset kuin minun ja isämme
vastustaa toivomuksiamme, niin jättäkäämme hänet molemmat ja
vapauttakaamme itsemme inhoittavasta itaruudesta.
ELISE. Se on kyllä tosi, että hän joka päivä antaa meille syytä
kaipaamaan äiti-vainajaamme ja että --
CLEANTE. Minä kuulen hänen äänensä, poistukaamme hetkeksi puhumaan mitä
meillä on toisillemme uskottavana ja koetetaan sitten yhdistetyin
voimin taivuttaa hänen itsepintaisuuttansa.